Olipa mukava päivä Pieksämäellä.

Kiitoksia #kaavi ja #nurmes hienoista tapahtumista. #sininentulevaisuus #eduskuntavaalit2019 #jari2019

Muista äänestää, numero 160 Savo-Karjalassa on paras valinta.

Muista äänestää, numero 160 Savo-Karjalassa on paras valinta.

Muista äänestää, numero 160 Savo-Karjalassa on paras valinta.

Näin saunan jälkeen on mukava vetää yhteen viikonlopun fiilikset vaikka näin videon muodossa. #sininentulevaisuus #eduskuntavaalit2019 #jari2019 #TääOnNiinHienoa

Vaalikiertueella Nurmeksessa ja Juuassa 16.3.2019

10.3.2019

9.3.2019

Olen uusperheen isä, 48-vuotias Outokummussa vaikuttava kirjanpitäjä haluan ajaa maaseudun ja haja-alueiden asiaa.

Suurimmat teemat eduskuntavaaleihin ovat:
- Sote on saatava kuntoon, se tehdään ihmistä, ei hallintoa varten.
- Tiestöön on panostettava entistä enemmän.

- Paremmat digiyhteydet auttavat etätyöläisiä eikä ihmisen tarvitse silloin muuttaa työn perässä, jos ei halua. 

Sote-uudistuksesta apua ihmisille
Luottamustehtäviini kuuluu mm. SiunSoten valtuusto sekä tarkastuslautakunta ja olen saanut aitiopaikalta seurata Pohjois-Karjalan sosiaali -ja terveyspalveluja. Tulevassa sote-uudistuksessa on monia huolia. ”Miten riittävä rahoitus saadaan turvattua? Kunta ja kuntayhtymä riitelevät rahasta ja kärsijänä on tietysti asiakas, jonka hoitoon pääsy vaikeutuu. Samaan aikaan pienten hoivayritysten alasajo on ollut äärimmäisen typerää, kun ajatellaan maakunnan elinvoimaan ja yrittäjyyden tukemista. Aiemmin ne olivat kuntien voimavara, nyt niitä pidetään kilpailijoina. Mielenterveys-sekä päihdepotilaiden tueksi tarvitaan lisää resursseja. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen on saatava toimimaan.” Kirjanpitäjänä olen huolissaan myös kunnallisten yhtiöiden toiminnan läpinäkyvyydestä. Toiminta rahoitetaan veroilla. Sen pitää olla silloin avointa ja läpinäkyvää.

Maaseudun datayhteydet kuntoon, jotta etätyö onnistuu
Teen etätöitä Outokummussa. Asiakkaat ovat Etelä-Suomessa. Hän ei voi kuvitella enää muunlaista työtapaa, etätöistä on vain myönteisiä kokemuksia. Samalla hän kuitenkin kaipaa maaseudun tueksi parempia digiyhteyksiä.
Meillä on vielä alueita, joilla mitkään netit eivät toimi tai yhteydet ovat kalliita. Yhteys voi olla myös niin huono, että kahta konetta ei kärsi laittaa yhtä aikaa päälle tai verkko jumittaa. Tarvitaan digitasa-arvoa.
Kun yhteydet paranevat, ihmisten ei ole pakko muuttaa kasvukeskuksiin työn perässä, koska suuri osa työstä voidaan hoitaa etänä. Tätä kehitystä pitää tukea. Näin saadaan purettua myös kaupunkien kalliista asumisesta aiheutuvia kuluja. Asumistuen saajien määrä on lisääntynyt viime vuosina kovasti. Ei ole kenenkään etu, että ihmiset joutuvat muuttamaan kaupunkien kalliisiin koteihin samalla, maalla jää paljon koteja tyhjilleen.

Ihmisten on päästävä liikkumaan päivittäin myös syrjäseudulla
Haja-asutusalueilla oma auto on välttämättömyys, koska toimivaa joukkoliikennettä ei ole. Huonoilla teillä ajetaan pitkiä matkoja vanhoilla ja parhaat päivänsä nähneillä autoilla. Se on hankala yhtälö. Autoilijoilta kerätään vuosittain paljon rahaa erilaisina maksuina ja veroina. Rahat, jotka autoilijat maksavat, pitäisi sijoittaa renkaiden alle. Mielestäni tasa-arvo ei toteudu, kun ihmiset eivät pääse palvelujen äärelle maaseudulla. Meillä on alueita, joissa lähimpään lääkäriin, pankkiin tai synnyttämään on satojen kilometrien matka. Minusta ihmisen pitää saada valita asuinpaikkansa tai muuten ollaan kuten ennen vanhaan Neuvostoliitossa. On huolestuttavaa kuunnella puheenvuoroja, jotka kyseenalaistavat ihmisen vapauden valita kotiseutunsa. 

Pääsevätkö rekat metsistä tehtaisiin ja satamiin? 
Suomen teillä liikennöivät jo Euroopan raskaimmat rekat. Tiestömme on valitettavasti siinä kunnossa, ettei se kestä kaikkialla ympärivuotista tavaraliikennettä. ”Nykyinen tieverkko on rakennettu 1960–70-luvulla, se on kattava, mutta korjausvelka kasvaa koko ajan. On mahdotonta kuvitella, että kaikkialle pääsisi Suomen oloissa ympäri vuoden. Nykyistä suuremman osan teistä pitäisi kuitenkin olla ympärivuotisessa käytössä. Ja maanteille vähitellen tulevat jättirekat heikentävät väistämättä tiestön kuntoa entisestään.” Jos asiaan ei puututa päättäväisesti, tiestön huono kunto alkaa näkyä talouskasvussa. Metsistä tehtaisiin ja satamiin ei kohta voi enää ajaa. Kuljetusyrittäjät ottavat kynsilleen aivan liikaa, kun kiertotiet pitenevät ja kalusto kuluu ennenaikaisesti. Samalla hiilijalanjälki kasvaa aivan turhaan