Puhutaanpa hieman taloudesta, eli mistä sinäkin maksat.

Näin pitkällisen, mutta tarpeellisen blogi-tauon jälkeen on hyvä herättää keskustelua Outokummun kaupungin taloudellisesta tilanteesta ja niistä oikeista / konkreettisista haasteista, mitä meillä on edessä.

Tuossa menneen viikon maanantaina oli Outokummun kaupungin valtuustoseminaari, josta minulle jäi siitä pääasiallisena makuna melkoisen tyhjä fiilis.

Ai miksikö?

Ensinnäkin ajankohta ei ollut mielestäni millään tavalla oikea, tietysti joskushan ne seminaarit täytyy pitää, mutta tulevalle vuodelle on niin paljon avoimia asioita, mitkä ratkeavat ainakin osaksi tässä syksyn aikana.

Jonkinlaista toiveiden kirjaa taas kasattiin, ihan niin kuin parina aikaisempana vuonnakin.

Kysymys onkin se, että miten Outokumpu pystyy noudattamaan kuntalain 110 pykälää? ( https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150410 )

Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.

Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin.

No tässä kohdin voidaan sitten saivarrella ”sen hetkisestä tiedosta” jne.. jne..
Vaan ikävä fakta on se, että nyt laaditaan ja laadittaessa jo tiedetään, että tämä ei piru vieköön tule pitämään.

Tähän nyt haluan tehdä muutaman noston niistä asioista, mitkä ainakin minua tökkii näin talousmielessä ja melkoisen pahasti.

Ihan näin ensimäiseksi tämä tuloverorekisterin ongelmat ja laskeneet verotulot. Näihän asioihin ei voi yksikään Suomen kunta vaikuttaa konkreettisesti ja se on vain otettava mitä tuolta tulee.

Tässä suora lainaus kaupunginhallituksen listalta, missä käsiteltiin talousraporttia heinäkuulta ( linkki ).

Verotuloja on kertynyt edelliseen vuoteen nähden lähes 0,8 milj. euroa (-5,6 %) vähemmän. Tulorekisterin ongelmien vuoksi veronsaajilta puut- tuu verotuloja.
Aiemmat Kuntaliiton ennusteet ovat lähteneet siitä, että
ilmoitusongelmat saadaan ratkaistua siten, että kertymävaje saadaan ku- rottua umpeen loppuvuoden aikana.
Kesä-heinäkuun kehitys ei kuitenkaan tue tätä näkemystä.
Vuoden 2019 kertymäennustetta on koko maan osalta alennettu 400 miljoonalla eurolla.
Taustalla on siten oletus, että loppuvuoden aikana uuden kertymävajeen ja aiemman kertymävajeen korjaukset kumoavat toisensa eikä lisävajetta enää syntyisi.
Elokuussa päivitetyn Kuntaliiton verokehikon mukaan verotulot jäisivät 1,1 milj. euroa alle arvion.

Muokattu 11.9.2019 11:01 – Tuoreiden kuntaliiton tietojen mukaan verokertymäennusteen tämänhetkinen miinus on jo 600 miljoonaa euroa.

Tällä hetkellä tuon vaikutus Outokumpuun on siis hämärän peitossa, mutta sadoista tuhansista siinäkin puhutaan.
Tilanne on todella ikävä, kun viimeisimpien arvioiden mukaan korjaukset saattaisivat olla valmiit joskus tulevan vuoden huhti- toukokuussa. Toivottavasti.

Siirrytään sitten vähäsen lähemmäksi meidän kaupunkia ja aloitetaan tästä ns. Malmikumpu 1:sta. Siis kyseessä on se aikaisempi oikeusjuttu. Toivottavasti siitä saadaan hovioikeuden päätös tämän kuun aikana, sen vaikutus talouteemme taisi olla siinä sadantuhannen luokkaa.

Sitten Malmikumpu 2, eli saamattomat vuokrat ja muut laskut. Sen tarkkaa summaa ei ole kenelläkään tiedossa, eikä siihen saatu vastausta seminaarissakaan vaikka kysyinkin, mutta uskon sen on kuusinumeroinen luku, alkaako se ykkösellä, kakkosella vai jollain muulla, onkin sitten asia mikä selviää myöhemmin. Toivottavasti.

Jos jollekulle on tämä talouspuoli jäänyt vähemmälle niin yksinkertaistettuna homma menee näin, että jos Seurojentalolla, Energialla tai millä tahansa kaupungin 100%:sti omistamalla tytäryhtiöllä ja es. vesilaitoksella ( joka on oma tase-yksikkö ) on saatavia joltain yrittäjältä niin nämä toimijat ovat pitäneet saatavia myyntisaatavissa.
Eli sellaisella kirjanpidon tilillä josta odotetaan rahaa kassaan.
Jos tilanne eskaloituu es. konkurssin takia sellaiseksi että niitä rahoja ei tule niin kyseiset summat joudutaan kirjaamaan luottotappioksi, joilloin ne vaikuttavat suoraan ko. toimijan tulokseen kuluvana vuonna.

Tästä seuraa se, että loppujen lopuksi laskun maksajina olemme me kaikki, Outokumpulaiset veronmaksajat, sinä ja minä.

Seuraavaksi päästään kätevästi sitten tähän tämänhetken suurimpaan investointiimme, eli kummunkadun remonttiin.
Vaikka sen on määrä valmistua vasta seuraavana vuonna, niin olisi hyvä tietää missä mennään nyt, myös talouden kannalta.
Virallisestihan mikään ei ole myöhässä ja kaikki homat ovat pulkassa, mutta taas se ihana mutta.
Ainakin minua hieman huolestuttaa tämä maakuntalehden 5.9 nettiin laittama artikkeli, missä käsiteltiin maanrakennusalaa ja siinä sivussa Kummunkadun remonttia ( linkki ) jossa sanotaan mm. näin.

– Kalliolouhintaa urakkaan kuuluu reilut 500 kuutiota. Näyttää tällä hetkellä siltä, että määrä kasvaa suuremmaksi.

Eli jotain ylimääräistä laskua tuoltakin voidaan odottaa, ainakin louhinnan osalta. Toivottavasti muualta ei yllätyksiä ole tulossa.

Sitten ollaankin jo Siun Sotessa, meillä ei ole mitään tietoa milloin kaupungin valitus ratkaistaan oikeudessa.
Sitäkin tärkeämpi kysymys on se, että olipa se oikeuden päätös mitä tahansa, niin onko se reilun 600.000 euron laskun perusteet kunnossa?

Minä lainaan osaa tässä Siun Soten viimeisimmän tilintarkastajan, siis hänen joka vaihdettiin tekemään tarkastusta muutamaa päivää ennen lakisääteisen määräajan, milloin tilintarkastuslausunto on annettava sulkeutumista.

” Tilinpäätöksen liitetietona on esitetty yhtymävaltuuston päätöksen 19.3.2019 (§ 7) mukaiset vuoden 2018 jäsenkuntien maksuosuudet ja vuoden 2018 aikana laskutetut jäsenkuntien maksuosuudet sekä niiden ero­tus. Yhtymävaltuuston 19.3.2019 (§ 7) päätöksen mukaiset jäsenkuntien maksuosuudet sosiaali-ja terveys­palveluista ovat vuodelta 2018 yhteensä 561 miljoonaa euroa ja vastaavat yhteismäärältään vuoden 2018 talousarvion määrää. 
Toimintakertomuksessa esitetyn riskiarvion ja tilinpäätöksen liitetietojen mukaan jäsenkuntien maksuosuuk­sien laskentajärjestelmän käyttöönotossa on vuonna 2018 ilmennyt useita haasteita. Tämän vuoksi vuoden 2018 jäsenkuntakohtaisista maksuosuuksien perusteista on päätetty erikseen vuoden 2019 puolella jäsen­kuntien valtuustoissa ja yhtymävaltuustossa. 
Tilinpäätöksen liitetietojen mukaan valmistelua kuntakohtaisten maksuosuuksien laskemiseksi on tehnyt omistajaohjauksen valmisteluryhmä ja yhtymän talousjohto. Toteamme, että kuntalain mukaisia päätösvaltai­sia toimielimiä ovat jäsenkuntien valtuustot, yhtymävaltuusto ja yhtymähallitus. Yhtymävaltuusto on hyväksy­nyt vuoden 2018 jäsenkuntakohtaiset maksuosuudet tilinpäätöspäivän jälkeen 19.3.2019. 
Muilta kuin edellä selostetun osin kuntayhtymän hallintoa on hoidettu lain ja yhtymävaltuuston päätösten mu­kaisesti. 
Muilta kuin edellä selostetun osin kuntayhtymän sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta on järjestetty asianmukaisesti. 
Valtionosuuksien perusteista annetut tiedot ovat oikeita. 
Edellä selostetuilla seikoilla saattaa olla vaikutusta jäsenkuntakohtaisen laskutuksen oikeellisuuteen tilinpää­töksessä. Muilta osin kuntayhtymän tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös on laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot tilikau­den tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta ja toiminnasta. ”


Eli 700 miljoonan ja lähes 8000 henkeä työllistävä kuntayhtymä ei ole osannut hoitaa laskutustaan kunnilta niin, että tilintarkastaja olisi voinut todeta että ne on tehty LAKIEN ja valtuuston päätösten mukaisesti.

Ei herätä luottamusta ja siksi on enemmän kuin tärkeää se, että Outokumpu vaatii saada tarkat tiedot siitä onko tuo lasku aiheellinen ja mihin se perustuu. Jos on olemassa pienikin epäily, niin silloin asia on annettava muiden viranomaisten tutkittavaksi.
Koska on olemassa Korkeimman Oikeuden ennakkopäätös siitä, mikä on kuntayhtymän omistajakunnan oikeus saada tietoa asioista mitä voivat tai ovat vaikuttaneet kuntayhtymän maksuosuuden muodostumiseen.

Tämä sote sotku koski menneitä vuosia, tulevasta vuodesta ei kukaan tiedä mitään.

Sen verran on tietoa tihkunut, että Siun Sote olisi haluamassa yli viiden prosentin korotusta maksuosuuksiin, tähän kun lisätään sopimukseen kirjattu muutos, missä asukasmäärä ei vaikuta enää maksuosuuksiin vaan mennään puhtaasti suoritteiden mukaan jonka arvioitu vaikutus on noin pari – kolmesataa tuhatta. Siihen kun lisätään se korotus, niin äkkiäpä se miljoona on taas käsissä.

Mitä tuohon maksuosuuksiin tulee, niin on enemmän kuin käsittämätöntä, että Outokummun kaupungin mistään pöytäkirjasta ei löydy mitään mainintaa siitä, että olisimimme tehneet päätöksen, mikä on meidän kanta kun omistajaohjaus alkaa kokoustamaan ja miettimään sit, miten paljon kunnilla on vara maksaa. Eihän siinä ole kyse kuin meidän suurimmasta meno-erästä. Minusta hyvä hallinto vaatisi valtuustotason päätöksen siitä, että mikä on Outokummun kanta korotuksiin, onko se 1% vai 3% tähän asti on neuvotteluihin lähetetty ihminen, jolla ei ole ollut virallista valtuutusta neuvotella mistään summasta.

Tietysti pitää muistaa sekin, että tällähetkellä Siun Sotkun oma arvio on sellainen, että kuluva vuosi olisi menossa 14 miljoonaa alijäämäiseksi.
Kuntayhtymä on jo itsessään alijäämän kattamisvelvoitteen alainen viimevuoden tilinpäätöksen lukujen mukaan.

Mitäpä veikkaatte millä Siun Sote alkaa siivoamaan komeroitaan kun kaikki myytävä omaisuuskin alkaa olla jo hävitetty.

Vielä ei ole tullut Siun Sotelta ilmoitusta siitä, että milloin lyödään terveysasemat minimiin ja osa kiinni, että saadaan lomapalkkavelka – kikkailulla korjattua kuluvan vuoden tilinpäätöstä.

Muokattu 10.9.2019 12:05
tänään tippui tällainen video sähköpostiin:
Kannttaa uhrata muutama minuutti elämästä ja katsoa tämä ”toimitusjohtajan katsaus taloustilanteeseen” ( Linkki ) siellä se lomapalkkakin ilmenee.


Kyllä siinä riski siihen, että palveluverkkoa aletaan ajamaan alas ja samalla pyyhitään takapuolta sillä suunnitelmalla mikä on tällä hetkellä voimassa, koska alijäämän kattaminen ajaa sen yli.

Voitte vain arvata, että kun tai jos tuo tulee eteen niin, seisooko reuna-alueiden edustajat kunnat es. Outokumpu voittajien joukossa, kun verrataan palveluiden saatavuutta es. Joensuuhun tai muihin suurempiin kuntiin kenellä on edes äänivaltainen jäsen hallituksessa.

Eli tällaiselta pohjalta me lähdemme rakentamaan talousarviota tulevalle vuodelle ja taloussuunnitelmaa seuraaville.

Tämän kunnan ohjaamisessa on klappia reilusti, joistain sadoista tuhansista jonnekkin pariin miljoonaan. Näin varovasti arvioiden.

Osalle olisi tietysti voinut tehdä jotain jos asioista oltaisiin tiedetty ajoissa, toisaalta osaan asioista ei mahdeta yhtään mitään.

Ihan sellaisena pienenä ajatusleikkinä, että jos haluttaisiin selvitä tämä kuluva vuosi ns. kuivin jaloin tuloksen suhteen, niin käytännössä jokaisen kaupunginvaltuutetun pitäisi pystyä kaivamaan satakunta tuhatta, tai siis parin pienen omakotitalon verran voittoa viivan alle
Jos siis olisi tarkoitus päästä kuiville.

Valitettavasti tuleva vuosi ei näytä kovinkaan paljon paremmalta, kun nämä riskit tai edes osa niistä konkretisoituu.

Outokummulla kun on tuota ylijäämää puskurissa vajaat viitisen miljoonaa ja se ei riitä kovinkaan kauaa jos useampia tällaisia vuosia on tulossa eteen.

Tilanne on siis oikeasti vakava, mutta ei sellainen mistä emme voi selvitä jos toimimme järkevästi ja alamme toimia nyt. Pitäisi osata nähdä metsä puilta ja toimia sen mukaan.

Sellaiseen tilanteeseen me emme saa ajautua ikinä, että joudumme Outokumpulaisina miettimään, että lähdemmekö Itä-Suomen kasvajan vai kärsijän kelkkaan.

Facebook Comments
Contact PersonOta yhteyttä WhatsAppilla

Comments are closed.

Up ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: