Hyvää itsenäisyyspäivää

Tässä tämän päivän aikana on tullut ajeltua Haaparannasta tänne kotikonnuille Outokumpuun, ja nyt kun on lumitöiden jälkeen ollut aika katsella noita linnan juhlia, lukea uutisia, seurata sosiaalista mediaa niin mieleeni on tullut eräs ajatus.

Olisiko mitenkään mahdollista se että vuodessa olisi yksi päivä milloin jätettäisiin turha vänkääminen vähemmälle vaan nautittaisiin ja osoitettaisiin kunnioitusta heille jotka tämän mahdollistivat?

Uskallan sanoa että tätä lukevien joukossa ei varmasti ole montaa joka on oikeasti ollut puolustamassa maatamme ja omalla panostuksellaan mahdollistanut sen että meidänkin kotona voi yksivuotias leikkiä kaikessa rauhassa ja turvassa.

Emme me ole tätä mahdollistaneet.

Enkä jaksa uskoa että nuo mediassa mainittujen, oliko se peräti kymmen mielenosoituksen osallistujatkaan juuri asian eteen ovat mitään tehneet.

Jospa skipattaisiin ensi vuonna tuo turha remuaminen ihan kaikilta kanteilta ja sijoitettaisiin tuollaiseen kuluvat eurot vaikka siihen että nälkäisille riittäisi enemmän ruokaa jaettavaksi. Siitä sentään olisi konkreettista apua heille jotka sitä todella tarvitsevat.

Olisko liikaa pyydetty että edes tämän verran antaisimme veteraaneille ja heidän mittaamattomille uhrauksille arvostusta.

Oli muuten melkoisen lämmittävä hetki aamulla kun auringon noustessa Ruotsin puolella laskettiin Haaparannan viiri ja nostettiin Suomen lippu salkoon.

Vastaa

Up ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: