Hei, me päivitetään.

No tästä piti tulla sellainen humoristinen kannanotto näihin viimepäivien aarre-uutisiin, vaan eipä tullut ei.

Mitä pidempään ensimmäistä versiota kirjoitin sen kauemmaksi kaikenlainen huumori minusta karkasi ja sen tilalle tuli hetki hetkeltä kasvava ymmärtämättömyys.

Mutta tästä uutisesta siis tämä lähti.

Karjalainen
Julkaistu: 07.11.2013 16:00

Aarrekaupungin tahtotila selvitetään – Outokumpu päivittää matkailuohjelmansa

Outokumpu päivittää ”matkailun master planinsa” eli matkailun kokonaisvaltaisen suunnitelmansa. Suunnitelman keskiössä on Vanha kaivos ja siihen liittyvä Aarrekaupunki-hanke.

Päivityksessä kiinnitetään huomiota muun muassa matkailun kehittämisen tahtotilaan, joka on ollut Outokummussa koetuksella viime aikoina.

Myös pitkään vireillä olleen elokuvahankkeen tilanne sekä koko alueen kävijämäärätavoite päivitetään. Matkailusuunnitelman päivitys maksaa noin 10 000 euroa, josta Josek on alustavasti lupautunut maksamaan puolet.

Sitten on ollut tälläistäkin juttua lehdissä.

aarre11

Tässä kohdin haluan tuoda esille ISON huolenaiheen siitä että kuinka rahoituksen hakija on varautunut es. DD-prosessin vaatimiin kuluihin. Siinä saattaa pahimmassa tapauksessa palaa todella rivakasti rahaa jos asioita ei hoideta ammattitaidolla ja hyvin.

Puhumattakaan nyt näistä uutisista missä puhuttiin suuremmista investoinneista ( linkki ).

Niin on taas hiukkasen luottamushenkilö ymmällään.

Koska onhan noista ollut epävirallista puhetta, es. hankesuunnitelmaa on päivitetty kuuleman mukaan jo kohta vuodenpäivät.

Siis nähtävästi epävirallisesti, vai onko sittenkään kun se vasta nyt tullaan tekemään?

Uskokaahan vaan huviksenne että kyllä sitä tuntee itsensä todella arvostetuksi luottamushenkilöksi kun saa lukea päivän polttavimmat uutiset sanomalehdistä tai YLE:n nettisivuilta. Tosin eihän tämä mitään uutta ole.

Joten kiitos vaan tyhjistä lupauksista koskien tiedotusta. Maximun respect ja silleen…

Mutta jos näistä uutisista pitäs nyt jonkinlaista yhteenvetoa ruveta vääntämään niin taidetaanpa olla siinä pisteessä että nyt aloitettaan tämä silloisille päättäjille ja rahoittajille tehty yltiöpositiivisen hankesuunnitelman järkeistäminen. (  Toivoisin vaan että kun tämä uusi on edessä, niin siinä vaiheessa jokainen miettisi kuinka edellinen onnistui ja mitkä ovat r e a l i s t i s e t onnistumisen mahdollisuudet tällä versiolla. )

No voisikos sitä parempaa aikaa olla?

Tuskinpa, nyt kuitenkin rahoitukset tälle EAKR-kaudelle on käytännössä naputeltu.
Omaa rahaa on saatu poltettu sen verran reippaita määriä että tämä paljon puhuttu ”tahtotilakin” saadaan varmasti mieluiseksi kun isot velat jo niskassa, edellyttäen että pysytään talousarviossa niin summa on jossain  1 ¾ M€ kantturoissa ( Toukokuun valtuustoseminaarin aineistosta otettu tieto ).
Se on kuitenkin maksettava halusi tai ei, vaikka pitäsi sitten viedä ne lasten viimeisimmät vihkotkin.

Kätevää eikö totta.

Käytännössä tarjolla on vain kalliita vaihtoehtoja.
Jotenkin on vain niin vaikea ymmärtää sitä että leikkuri viuhuu joka paikassa leikataan ja supistetaan.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajaa myöten kehotetaan leikkauksia etsimään ja tähän ei sitten olla koskettu.

Eikä näytetä koskevankaan, en nimittäin usko että tuo ”päivitys” kerkeää valmistua ennen ensivuoden talousarvion valmistumista.  Ja sehän ollaan jo opittu, että kerran päätettyä on enemmän kuin vaikeaa saada muutettua, vaikka aihettakin olisi.

Tosin en vielä ole löytänyt sitä kohtaa kuntalaista missä matkailun kehittämisen tukemin olisi mainittu kunnan tehtävissä, en varmaan ole osannut katsoa vielä aivan joka paikasta.

No se näistä, mutta mitäpä tulevaisuus tuo tullessaan tämän päivityksen puolesta.
Voihan sitä lyödä itseään kirveellä polveen ihan kotonakin, eikä välttämättä olisi järkevää lähteä lottoamaan täällä julkisuudessa että mitä on tulevaisuudessa on odotettavissa.
Vaan menköön nyt tällä kertaa arvaamisen piikkiin, tällä kertaa ilman Conanin apua ( linkki ) ja kun en raha-automaattiyhdistystä suuremmin tue niin tulkoon tästä mielenkiintoa tulevaisuuteen 😀 😀

Uskoisin että on olemassa kahdenlaista vaihtoehtoa siitä mitä tämä uudistettu MP pitää sisällään.
Ykkösvaihtoehtona on se että kävijämääräodotuksia leikataan reippaalla kädellä 40-60% riippuen eri alueista.
Tuotto-odotukset korjataan, jos uskalletaan, lähemmäksi sitä mitä ns. päiväkävijät nykyaikana kuluttavat, kun täällä Outokummussa ei edelleenkään ole majoitusta tarpeeksi. Jos haetaan realismia niin summat voisi puolittaa tästä nykyisestä versiosta, mutta en usko että niin tulee tapahtumaan.
Uutena voisi tulla käsityökylän, tapahtuma-areenan ja frisbeegolffin kävijät, siis sellaiset joiden faktista tilastointia on vaikea hoitaa.

Toinen mahdollisuus on se että kun raportointivelvollisuus nykyiselle rahoittajalle päättyy niin kaikki kävijät pistetään ns. yhteen koriin, jolloin tilastointi muuttuu entistä enemmän mutu-tuntuman varaiseksi toiminnaksi.

No meni tämä niin tai näin niin uskon että MP-pitää sisällään kehittämistä ja varautumista uusiin hankkeisiin, es. Leader, jne jne. Joilla sitten saadaan ”tulevaisuutta turvattua.”

Maailaman perintökohde ja sen hakeminen varmasti on mukana, vaikka tiedämmekö me mitkä ovat sen välilliset kulut ja ennen kaikkea sen miksi sinne hakeutuminen ensimmäisellä kerralla keskeytettiin?

Tietysti se että MP ulotetaan vaikka jonnekkin 2016-2017 vuoteen että tätä ”kehittämistä” voidaan tehdä täydellä sydämmellä eteenpäin, sen pohjalta varmasti tulee tarvetta 1-2 uudelle työntekjälle.

Olisikohan tuossa nyt riittävästi tähän veikkaukseen.

Pahinta tietysti mitä voi tapahtua on se että nyt kun tämä päivitys saadaan aikaiseksi niin sitten unohdetaan historia ja tehdään taas jälleen samat virheet uudestaan.

Varmaan tulee eteen sellainen lause jossain muodossa että nyt on uusi vaihe alkamassa, ei vanhoihin saa puuttua tai niitä kaivella. Sehän on jo mennyttä elämää, jne jne jne.

Se vaan kun ei oikeasti mene niin. Historian tunteminen on etenkin tälläisissä pitkäkestoisten ja vaikeiden projektien kokonaiskuvan hallinnassa on enemmän kuin tärkeätä.

Pitää tietää mistä on lähdetty, mitä on tehty ja mihin on tultu.
Mitä se lysti maksaa ja miten paljon edistystä lähtötilanteeseen ollaan tällä taloudellisella panostuksella saatu.

Joten istahdinpa koneen ääreen ja siirryin ainoaan arkistoon mihin työpöydän takaa pääsin, eli Outokummun Seudun nettisivuille ( linkki ). Varmaan muutkin arkistot tulevat tulevaisuudessa tututksi, mutta kliseisesti sanottuna ”tästä on hyvä lähteä”.
Ymmärrän hyvin sen että tässä ei todellakaan ole kaikki jutut mitä aiheesta on kirjoitettu, mutta kyllä tuonne ne sen kyseisen hetken tärkeimmän jutut on mielestäni aika hyvin kerätty.

Ja löytyihän sieltä jotain, tähän olen kerännyt noita matkailua ja kävijämääriä käsitteleviä juttuja.
Olen blurrannut noista ihmisten ja pienempien yhteisöjen nimet ettei kenellekään tulisi mieleen alkaa irvistelemään muulla kuin asialla ratsastamisesta.

3. MARRASKUUTA 2005 | XXXXXXXXXXX

Kehitetäänkö matkailua vai ajetaanko alas?

Vanhan kaivoksen työryhmä heitti valtuuston iltakoulussa pöytään näkemyksensä Outokummun matkailuasioiden ja myös kaivosmuseon kehittämisestä. Työryhmän mielestä paras olisi malli, jolla on hintaa 150 000 euroa vuodessa.
Vanhan kaivoksen osuus kaupungin avustuksesta olisi alkuun 40 000 euroa ja matkailun kehittämiseen tulisi 110 000 euroa. Kaupungin matkailusijoitus on nyt noin 105 000 euroa vuodessa.

Malleja esitelleen työryhmän sihteeri ######### mukaan kaupungin sijoitusten ei tarvitsisi olla ikuisia. Toimintaan saataisiin erilaisia hankerahoja 400 000 – 500 000 euroa.

Kymmenessä vuodessa matkailijamäärät saataisiin niin suuriksi, että matkailutoiminta kannattaisi itse itsensä. Tämä edellyttäisi noin 40 000 hengen vuosittaista matkailijamäärää.

Kaivosmuseon toiminta tulisi turvatuksi ja siihen saataisiin Opetusministeriön avustusta. Niin museota, Vanhaa kaivosta kuin koko matkailusektoriakin olisi mahdollista kehittää ja alueen rakennuksia pitää kunnossa.

Viisi erilaista toimintamallia

######### esitteli kaikki työryhmän kehittämät viisi toimintamallia.

Eniten säästöjä antaisi nopean alasajon malli, jonka mukaan kaupunginhallitus hoitaisi matkailumarkkinointia noin 5000 euron vuosikustannuksilla. Lisäksi tarvittaisiin Vanhan kaivoksen kunnostamiseen 30 000 – 70 000 euroa vuosittain.

Tässä mallissa luovuttaisiin ammattimaisesti hoidetusta museosta ja matkailuasiat jätettäisiin unholaan.

Niin sanotussa kittuuttamismallissa kaivosmuseota hoidettaisiin säätiön osa-aikaisella työntekijällä ja matkailupuoli olisi kaupunginhallituksen hoivissa. Vuosittaiset kustannukset olisivat 25 000 euroa sekä lisäksi Vanhan kaivoksen kunnostamisrahat.

Malli, jossa kaivosmuseosäätiön töissä olisi kaksi henkeä ja Outokummun Matkailu Oy säilyisi, maksaisi noin 140 000 euroa vuodessa. Tämä malli turvaisi kaivosmuseon toiminnan ja pitäisi matkatoimistopalvelut ennallaan.

Noin 60 000 euroa vuodessa maksava museon ja matkailumarkkinoinnin malli turvaisi museon toiminnan, mutta olisi matkailullisesti selvä huononnus nykyiseen tilanteeseen. Myös tämä, kuten edellinenkin malli, vaatisi lisäksi

Vanhan kaivoksen kunnossapitämiseen vuotuiset määrärahat.

Tietopaketti museo- ja matkailuasioista

######### lisäksi valtuustosalin eteen marssivat Kaivosmuseon johtaja ######### , Outokummun Matkailu Oy:n vt. toimitusjohtaja ######### sekä muun muassa Kolmikannan toiminnoista vastaava ja Vanhan kaivoksen työryhmään kuuluva nuorisosihteeri #########.

######### esitteli Suomen ainoan kaivoskulttuuria vaalivan museon historiaa ja tämän päivän toimintaa. ######### mukaan uusi museolaki vieroksuu pieniä museoita. Edellytyksenä opetusministeriön avustukseen tulee olemaan kaksi työntekijää.

######### kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan Outokummun arvioitu matkailutulo vuonna 2003 oli 6,4 miljoonaa euroa. Summasta valtaosan saivat päivittäistavarakaupat, huoltoasemat, kahvilat ja kioskit sekä erikoisliikkeet.

Matkailijoiksi luokitelluista pääosa yöpyy sukulaisten ja tuttavien luona sekä omissa loma-asunnoissaan.

######### pohdiskeli tilannetta, jossa joko matkailuyhtiö tai matkatoimisto lopetetaan. Molemmissa tapauksissa kaupungin imago kärsii ja palvelut heikkenevät.

######### selosti matkailuteollisuutta yleensä ja valaisi matkailuasioiden hoitotapoja esimerkein eri puolilta maata.

Valtuutetuille runsaasti pohtimista

Valtuuston iltakoulu ei tehnyt päätöksiä. Yhdessä kuitenkin todettiin, että matkailuasioihinkin liittyviä ratkaisuja on rohjettava tehdä. Valtuusto sai matkailuun ja sen tarpeista kertoneen informaation heti sen jälkeen, kun vuoden kolmannen neljänneksen talousarvioylitykset olivat piirtyneet elävästi mieleen.

Monissa puheenvuoroissa kohdistettiin huomiota niin valtiovallan kuin Outokumpu Oyj:nkin suuntaan. Miksi Outokummun kaupungin pitää yksi huolehtia valtakunnallisesti merkittävästä kaivosmuseosta?

######### (vas.) toi esille tässäkin asiassa olevan ristiriidan. Samanaikaisesti pitäisi sekä kehittää toimintoja ja löytää säästöjä. ######### kehotti luomaan paineita maakunnan kansanedustajia kohtaan. Rahaa tulisi löytyä muualtakin kuin kaupungin kassasta.

######### (kesk.) mukaan mäkeen on pistetty niin paljon rahaa, ettei sen voi antaa rapistua. ######### mielestä kaupungin olisi helppo hoitaa matkailuasioita, ellei se itse omistaisi niin paljon matkailuun liittyviä alueita ja rakennuksia.

-Tekemättä ei synny mitään. Uskallusta ja riskinottoakin pitää olla, ######### sanoi.

Sitten pari vuotta eteenpäin tuli vastaan tälläinen juttu.

15. LOKAKUUTA 2007 | XXXXXXXXXXX

Kaivosalueen matkailutoiminnan pyörittämisestä yhdistykselle iso velkataakka

Outokummussa jo reilusti yli kymmenen vuotta vaikuttanut, mutta Polvijärvellä alunperin perustettu ######### on ajautunut talousvaikeuksiin. Yhdistyksellä on velkaa hiukan yli 20 000 euroa, josta on tehty maksusopimukset velkojien kanssa.
Yhdistys on luopumassa kaivosalueen matkailutoiminnan vetämistä, josta ######### on ollut Outokummun kaupungin kanssa tehty sopimus. Sopimus päättyy tähän vuoteen, eikä yhdistys ole halukas sitä jatkamaan. Velat ovat syntyneet nimenomaan tappiollisen kaivosalueen matkailutoiminnan takia.

######### hallituksen puheenjohtaja ######### kertoo, että yhdistys perustettiin 1990-luvun puolivälissä kulttuurituotannon merkeissä. Merkittäväksi toimijaksi yhdistys nousi tämän vuosikymmenen alkupuolella, jolloin yhdistyksen puitteissa hoidettiin Outokummun kulttuurikesähanketta.

-Se oli todellista pyörremyrskyaikaa. Suunnitelmia oli paljon. Ajatuksena oli enemmän, että Kultivaattori ei järjestä, vaan mahdollistaa asioiden tekemisen. Itse tulin mukaan siinä vaiheessa, ######### toteaa.

Yhdistyksen hallituksessa toimivat ######### lisäksi varapuheenjohtaja #########, sihteeri ######### ja jäsen #########. ######### toiminnassa vahvasti esillä olleet ######### ja ######### jatkavat ######### mukaan edelleen hallituksessa, mutta he ovat omien kiireidensä takia vetäytyneet jo syrjään näkyvästä toiminnasta.

Liian vähän kävijöitä

######### vastaa nyt kolmatta vuotta kaivosalueen matkailutoiminnan hoitamisesta.

Alueelle myytiin ######### mukaan tänä kesänä vajaat 7 000 lippua, jossa on jonkin verran laskua edelliseen kesään verrattuna.

-Kävijöitä oli liian vähän. Olemme arvioineet tulot liian suuriksi. Aluetta on hoidettu aivan minimimiehityksellä. Meillä on vastattavaa kolmen vuoden jälkeen vähän yli 20 000 euroa.

######### korostaa, että ######### vetämät kulttuurihankkeet ovat toimineet omillaan ja ne ovat päässeet niin sanotusti plus miinus nolla -tilanteeseen.

Velat ovat syntyneet kaivosalueen matkailutoiminnan hoitamisesta.

Suurin velkoja on TEL-kassa, jolle yhdistys ei ole toimittanut virheen takia kaikkia lakisääteisiä maksuja. Kassan osuus veloista on yli puolet.

Toinen suuri velkoja on verottaja. Velkojia on myös muita.

-Velkojien kanssa on tehty maksusopimukset ja velkojen pitäisi olla maksettu vuoden 2008 loppuun mennessä. Tuloja saamme kylä- ja kotiaputoiminnasta.

######### toteaa myös, että yhdistyksen hallituksen jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa veloista, koska kyse ei tahallisesta teosta. Hän myöntää, että yhdistys on tehnyt virhearvioita, joista hallituksen puheenjohtaja ja hallitus viime kädessä vastaavat. Yhdistys hoitaa ######### mukaan velvoitteensa velkojille.

-Minulle puheenjohtajuus on ollut erittäin suuri ja merkittävä harrastus. Osa tätä maailmanparannushommaa, jota teen esimerkiksi ######### puheenjohtajana. Olemme saaneet kyllä paljon aikaan.

Mielikuvituksellista ja pysyvää

Tilanteen vuoksi ######### ei ole enää jatkossa halukas hoitamaan kaivosalueen matkailutoimintaa. ######### sanoo, että yhdistys on ollut kuitenkin neuvotteluissa mukana, koska se voisi tarjota kunnossapito- ja siivousapua.

-Matkailupuolta emme ota hoitaaksemme. Alueella pitäisi olla mielestäni yli 20 000 kävijää, jotta toiminta saataisiin kannattavaksi, ######### tuumaa.

######### ei lähde arvuuttelemaan kuka aluetta hoitaa ensi kesänä, mutta hänen mielestään alueella pitäisi panostaa sisällön kehittämiseen.

Matkailijoiden houkuttelemiseksi tarvitaan jotakin mielikuvituksellista ja pysyvää, joka saisi matkailijat viipymään tuntikausia ja mahdollisesti myös silloin majoittumaan seudulle.

Virettä matkailutoiminnan sijaan

######### aikoo suunnata toimintansa pääosin Vire-hankkeeseen, johon kuuluvat maahanmuuttajien kotoutus ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen. Hanketta ovat rahoittamassa TE-keskus ja Outokummun kaupungin sosiaalitoimi.

######### on vuosittain rahoitettavan hankkeen myötä kolme työntekijää. Uutena hankesihteerinä aloitti lokakuun alussa #########.

Kylä- ja kotiaputoiminnassa on ollut myös ongelmia työntekijäpulan ja organisoijan vaihtumisen takia. ######### oli välillä vaikeuksia saada työntekijöitä luvattuihin töihin.

-Pyrimme kyllä ilmoittamaan näistä vaikeuksista kaikille avun tilaajille. Tilanne on nyt parantanut ja meihin voi ottaa yhteyttä. Työntekijöitä on noin kymmenkunta, ######### ja ######### kertovat.

######### mukaan ######### ei halua kilpailla yksityisten yritysten kanssa vastaavista töistä ja tätä kilpailuasetelmaa on koettu välttää tarjoamalla apua muun muassa alan yrityksille. Kyse on kuitenkin pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä.

######### on järjestänyt myös muun muassa järjestyksenvalvoja- ja hygieniapassikursseja. Näitä jatketaan mahdollisuuksien mukaan. Kulttuuritoiminnan jatko, esimerkiksi kesäiset teatteriesitykset, ovat vielä auki tässä vaiheessa.

 

Ja eipä aikaakaan kun päästiinkiin aarteeseen.

 

28. TAMMIKUUTA 2008 | XXXXXXXXXXX

Outokummusta aiotaan tehdä Aarrekaupunki

Outokummun kaupunginvaltuutetut saivat pureskeltavakseen ainutlaatuisen suunnitelman keskustelutilaisuudessa ennen varsinaista valtuuston kokousta. Kaupungista aiotaan nimittäin tehdä Aarrekaupunki, jonka keskipisteenä on Vanha kaivos. CreaMentors Oy:n asiantuntija Jari Palonen esitteli valtuutetuille Outokummun matkailun master plan 2010-2015 -suunnitelman, jonka tarkoituksena on lähes kymmenkertaistaa matkailijavirrat kaivoskaupunkiin kuuden vuoden aikana.

Suunnitelmassa lähdetään liikkeelle ennen kaikkea sisällön kehittämisestä. Suunnitelman avulla pitäisi päästä jo tänä vuonna noin 20 000 kävijään, jotka koostuvat alue- ja museokävijöistä, 8 000 kävijää, tapahtumakävijöistä, 10 000 kävijää, ja kokouskävijöistä, joita olisi 2 000.

Vuonna 2015 samojen kävijöiden määrät olisivat 10 000, 30 000 ja 10 000 sekä 60 000 elämyspuistokävijää, joista tulisi yhteensä 110 000 kävijää.

Suurimman kävijämäärän saavan elämyspuiston ei ole Jari Palosen mukaan tarkoitus olla mikään huvipuisto, vaan jotakin ihan muuta – ei muita huvipuistoja parempi, vaan aivan erilainen kohde ja kokemus, jonka ydinalueena toimii Vanha kaivos toimintoineen.

Perhematkailukohteella kävijöitä

Outokummusta tehtäisiin Aarrekaupunki, joka olisi vuonna 2015 maakunnan johtava, valtakunnallinen ja kansainvälistyvä perhematkailukohde – kokonaisuus, jonka vetonauloina toimisivat myös kokous- ja juhlapalvelut, monipuoliset tapahtumat ja produktiot sekä kahdenkymmenen yrittäjän muodostama käsityöläiskylä.

Hankkeen ytimenä on Aarrekaupunki-elämyskonsepti, jonka markkinoinnin kärkenä käytettäisiin seikkailuelokuvaa. Seikkailuelämysmaailma sijoittuisi kaivosalueelle, jossa etsittäisiin aarretta nykyaikaisella kännykköihin liitettävällä gps-tekniikalla.

– Siihenhän voitaisiin ajatella veljekset Keskisen tyyliin sadantuhannen tai miljoonan euron palkkiota. Moni teistä valtuutetuista lähtisi varmaan aarteenetsintään, Palonen veisteli.

Jari Palonen korosti, että kyseessä on matkailu- ja palveluelinkeinokokonaisuus. Vanhan kaivoksen lisäksi mukana ovat Keretti golfalueineen, Särkiselkä ja Kolmikanta, majoituspalvelut ja ylipäätään koko Outokumpua koskeva markkinointi.

Hankkeen hyödyksi lasketut sata henkilötyövuotta jakaantuisivat koko Outokummun alueelle kaikkiin elinkeinoihin. Matkailutulo kasvaisi myös merkittävästi. Vuonna 2015 voitaisiin puhua jo vajaan kymmenen miljoonan euron matkailutulosta, kun tämän vuoden arvio on reilut 1,8 miljoonaa euroa.

Vetovastuu yrittäjillä

Palonen jatkoi, että kaupunki ei tule pyörittämään matkailuliiketoimintaa, vaan siitä huolehtivat yrittäjät. Aarrekaupungista ei olla tekemässä uutta Vuorenpeikonmaata.

Palosen mielestä hankkeita tarvitaan lähinnä alussa, mutta matkailua ei voida rakentaa hankkeiden varaan, vaan siitä pitää tehdä kannattavaa liiketoimintaa.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ######### muistutti, että kaupunki takaa alueen rakenteiden kehittämisen, mutta yrittäminen jäisi yksityisten yrittäjien varaan.

Kaupungin rahaa käytettäisiin tämän hetken suunnitelmien mukaan 1,2 miljoonaa euroa neljän seuraavan vuoden aikana. Kaupunki vuokraisi kunnostetun kaivosalueen tiloja yrittäjille ja saisi siitä myös tuloja.

Valtuutettu ######### (vas) piti suunnitelmia rohkeina, mutta arveli, että niihin kannattaa lähteä mukaan, varsinkin kun rahoitusosuutta on saatavissa merkittävästi kaupungin ulkopuolelta ja yrittäjät kantavat vastuuta.

######### (ps) piti riskiä melkoisen suurena. Hän arveli, että suunnitelmiin palaa kaupungin rahaa ennakoitua enemmän. Hänen mielestään kaivosalueen maaperän riskit pitää kartoittaa ennen tekovaihetta.

######### (kesk) kyseli yrittäjien ja kannattavuuden perään. Jari Palonen totesi, että yrittäjiä on jo nyt lähdössä mukaan, vaikka mitään sopimuksia ei ole vielä solmittu. Palonen oli varma, että suunnitelmiin löytyvät sopivat ja hyvät yrittäjät, niin markkinointiin ja kuin itse toimintaan.

Tottakai tämä on riskihanke ja tavoitteet ovat kovat, mutta silti ne ovat realistisia. Meillä on jo lista kiinnostuneista yrittäjistä, Palonen selvitti ja jatkoi, että suunnitelma on kannattava jo 20 000 kävijän mukaan.

######### (vas) korosti, että kaupunki ei tule toimimaan asiassa yrittäjänä. Hän toivoi hankkeesta mahdollisimman paljon hyötyä omalle paikkakunnalle ja oman paikkakunnan yrittäjille.

Ja 2008 kesän kävijäärät olivat sitten laskeneet es. vuoden 2007 ja 2006 tasosta.

27. MARRASKUUTA 2008 | XXXXXXXXXXX

Outokummusta on yhä myös matkailukaupungiksi

Onko Outokumpu matkailukaupunki? Monen mielestä on ilman muuta, mutta varsinkin talouden tiukentuessa on kuultu päinvastaisiakin kannanottoja. Kesällä Outokummun kaupungin matkailun kehittämispäällikkönä aloittanut #########  heittää mukaan yhden näkökulman lisää.
– Riippuu paljon myös siitä millä asiaa mitataan, hän huomauttaa.

Vanhalla kaivoksella kävi kesällä kuusi tuhatta kävijää, joten elinvoimaisuudesta ei voida puhua. Outokummussa on joskus käynyt neljäkymmentä tuhattakin matkailijaa. Mutta niille viime kesän kuudelle tuhannellekin Outokumpu oli matkailukaupunki.

#########  mukaan on keskeistä mihin raja vedetään. Matkailijamäärään vai siihen, että kaupunki saa infraan sijoittamansa rahat aikanaan takaisin vai siihen, että matkailu työllistää?

– Minusta jälkimmäinen on oikea vaihtoehto. Ja kehittämishankkeilla pitää olla veturi joka liputtaa asian puolesta ja on äänessä. Tämä meidän järjestelymme on nyt se viesti, että otamme matkailusta vastuun.

Syy ei pääse unohtumaan

#########  työskenteli viisitoista vuotta kaupungin nuorisosihteerinä ja siirtyi sitten kahdeksi vuodeksi hanketöihin Joensuuhun. Hän oli mukana ESR-rahoitteisessa kehittämishankkeessa jolla tavoiteltiin nuorten työpajatoiminnalle pysyvää muotoa Joensuun seudulla. Se onnistui ja #########  tehtiin toiminnanjohtaja.

Kesällä hän palasi virkavapaaltaan ja totesi Outokummun muuttuneen ja menneen eteenpäin. Alkuaika kului siihen,e ttä hän kiersi kaupungilla päivittämässä tietojaan siitä mitä kukin työtoveri nykyisin teki.

Itse hän aloitti uudessa työssä ja uudessa osoitteessa Kaivosmiehenpolku kahdessa sijaitsevassa Malmitalossa jossa on myös ######### työhuone.

– Kun katson näitä rakennuksia joka aamu, muistan minkä takia tulen.

Ensin kärkituote, sitten muuta

– Tulevaisuuden kannalta yksi selkeä kehittämisen paikka onkin näiden tilojen profilointi. Se tietää tavaroiden roudaamista, hankalaakin sellaista. Täällä on ollut kaikkea kaikkialla, joten on mietittävä missä on toimistotiloja, missä kokoustiloja, missä juhlatiloja, ######### pohtii.

Kaupunki on hakenut ensi vuodelle rahaa kolmeportaiseen matkailun kehittämishankkeeseen. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan mennyttä, onnistumisia ja epäonnistumisia sekä niiden syitä sekä luodaan visio siitä mikä voisi olla outokumpulaisen matkailun kärkihanke.

Seuraavassa vaiheessa kootaan toimijaverkostoa yrityskumppaneista jotka voisivat investoida alueeseen. Viimeisessä vaiheessa vastuutetaan toimenpiteitä eri tahoille. Tähtäimessä on vuosi 2010.

– Kun meillä on kärkihanke jolla käännetään matkailijat tulemaan tänne, sen jälkeen tarvitaan muutakin, Moilanen vakuuttaa ja viittaa vireillä oleviin aluetta koskeviin pienempiin hankkeisiin.

Tuhannen tuikun

kaivostunnelissa

######### tunnustautuu itsekin kotimaan matkailun ystäväksi jota kiinnostaa paikallisuus aidoimmillaan. Kaksi suurta koiraakin rajaavat kohteita, mutta minkäänlaisista puuhamaista hän ei pidä vaan uskoo, että kiinnostuksen puitteet ylipäätäänkin löytyvät historiasta ja eletystä elämästä.

Outokummun matkailutoimessa suunnitellaan jo täyttä päätä ensi kesää, paitsi tällä viikolla. Se omistetaan joululle. Perjantaiseen joulunavaustapahtumaan liittyvä kaivostunneliin tuhannen tuikun tapahtuma esittelee kierrätysmateriaaleista valmistettuja kynttilälyhtyjä.

Takavuosina puoliammattimaisesti myös kuivakukkaharrastusta vaalinut Moilanen on sittemmin jättänyt Eternellin kuivakukat vähemmälle, mutta luonnonmateriaaleja hän kerää yhä.

– Tämä tuunaamiseen hurahtaneisuus on jäänne Joensuun ajalta, siellä sitä tehtiin paljon. Aina pitää jotakin väkertää.

Eli näyttää tuo kävijämäärä olevan melkosen vakiintunut tuonne 6000 – 7000 hengen väliin olipa tuota Aarretta tai ei.
Valitettavasti 2009  vuoden kävijämäärää sisältävää juttua ei tuolta löytynyt. Tokkopa se nyt niin suuresti tuosta haarukasta heittelee, jos heittelee niin silloinhan siitä olisi varmasti kissankorkuisilla kirjaimilla kirjoitettu.

Monesti on puhuttu rahasta niin 2.2.2004 olleessa lehdessä löytyi tälläinen tieto

Erä- ja luontokeskuksen edelleen kehittämisen tukevan alueen vetovoimaisuutta. Outokummussakin luontomatkailu on tärkeä osa matkailutarjontaa. Kaupunki on sijoittanut Vanhaan kaivokseen, Erä- ja luontokeskukseen sekä Hotelli Malmikumpuun yhteensä noin 3,3 miljoonaa euroa.

Tälläistä siis löytyi paikallisen lehden nettiarkistosta.
Lisäää aiheesta voi käydä lukemassa täällä ( linkki )
Tuossa alla on vielä koottuna jutut mitä 2009 – 2011 silmiini osui.
2009:
Outokummun museokaivos avaa uudistunein palveluin

Kaivostuvan peruskorjaus alkaa ensi vuoden alkupuolella
2010:
Kaivoksen ovesta Aarrekaupunkiin

Pajan muodonmuutos olikin luvaton
Wanha Paja suljetaan

Kaivoksen kulttuuritarjonta vain kehittyy

Sukeltajat kaivosmiesten jäljillä kaivoksen tunnelissa

2011:
Aarrekaupungin asiat etenevät


Jotta näin mennään Outokummussa.

Varmaan nyt ymmärrätte että vaikea tästä olisi pilke silmäkulmassa kirjoitella.

Pajon on puhuttu tästä negatiivisesta asenteesta ja sen kääntämisestä.

No siinäpä sitä aarreihmisille onkin sitten riittävästi työsarkaa.

Siihen nimittäin ei tarvita kuin selkeät näytöt siitä että jo 90-luvulla alettu matkailun kehittäminen ja tukeminen muuttuukin pakollisesta vuosittaisesta maksuosuudesta, tuloja tuottavaksi toiminnaksi.

Ei siihen muuten muuta tarvita.
Sen jälkeen kun on osoittaa positiivisia tuloksia niin varmasti tämä hanke esittäytyy mediassakin muista kuin vastoinkäymisistä.

Niin kuin tämänpäiväisessä seminaarissa puhuttiinkin niin luottamus on eräs tärkeimmistä asioista kaikessa, myös yhteisten asioiden hoidossa. Ja jos se puuttuu niin silloin ongelmilta ei voida välttyä. Luottamusta kun ei voi ostaa kauniilla sanoilla.

Miettikääpä itsenne tilanteeseen jossa teille luvataa vuosi toisen jälkeen vaikkpa palkankorotusta tai ylennystä ja mitään konkreettista ei tapahdukkaan. Varmasti jossain vaiheessa menee ns. usko siihen, etenkin jos on oikeasti uskonut että ko. asiat tulee tapahtumaan. No jokainen varmaan tietää sen mitä siitä seuraa.

Siinäpä sitä mietittävää toviksi jos toiseksikin.

Sitten tämä asia mikä oikeasti nostaa verenpainetta.

Minä en todellakaan ymmärrä sitä miksi suurin osa niistä ihmisistä jotka ovat tämän aarteen puolustajia puhuvat vain siitä miten ikävää on kuin asiasta puhutaan negatiivisessa hengessä. Samalla kaikki kritisoijat leimataan vastustajiksi ja elinvoiman tuhoajiksi, jne jne jne.

Ihan ensimmäiseksi haluan että joku määrittelee sanan elinvoima. Mitä se on?
Eräs kuntatutkija on sanonut että sen sisältö kattaa kaiken väliltä ”ei mitään – kaikki ” ja että se on vain eräs äärimmäisen tehokas retoorinen tapa vääntää asiat mieleisekseen, koska kukapa nyt haluaisi olla elinvoiman vastustaja.

Vaan palataan asiaan, miksi näiden ihmisten suusta ei tässä yhteydessä tule minkäänlaista kommenttia siitä mikä meidän taloudellinen tilanne on?

Minulla ei ole mitään kehittämistä ja hankkeita vastaan, jos on odotettavissa että käytetyllä pääomalla saavutetaan jotain sellaista että se näkyy myös tulopuolella.

Esimerkiksi tämä työllisyyden kuntakokeilu, se maksaa, sen takia es. minun aloite ei mennyt läpi, mutta sillä on oikeasti vaikutusta. Ainakin tämänhetkisten tietojen mukaan.  Olkoon toinen esimerkki vaikka tuo kyykerin kylätalo.
Kallista mutta kuntalaisille hyödyllistä. Eli helkkarin hienoja asioita.

Kyse ei ole vastaustamisesta vastustamisen takia, vaan kritisointia siksi että sijoitettuihin panostuksiin nähden tuloksia ei ole tullut.

Pitää muistaa että matkailua on kehitetty tässä kylässä vuorenpeikonmaan kaatumisen jälkeen, milloin milläkin nimillä ja tekijöillä.
Muistakaa tuo 2004 vuoden juttu ja summa missä silloin ollaan oltu. Mikä on kokonaissumma tänään?

Minä odotan tuloksia? Niitä ei vain ole viimeisen kahdenkymmen vuoden aikana vain saatua aikaiseksi.  Varmasti yrittämisen puutteeseen se ei ole kaatunut.

Aina kun joku on epäonnistunut niin asia on unohdettu ja vähän ajan päästä on tullut sitten jotain muuta mihin on pitänyt uskoa ja panostaa.

Kävi tämän aarrehankkeen kanssa miten tahansa niin sen jälkeen tulee taas jotain uutta mihin pitää sitoutua.
Tämä on päättymätön ketju, kehittäminen ei voi koskaan loppua. 

Mutta onko meidän, kuntalaisten, sinun ja minun tehtävä olla rahoittamassa tätä? Mielestäni ei, se on yrittäjän tehtävä. Ei meidän, etenkään tälläisessä taloudellisessa tilanteessa.

Mie uskallan väittää että tämän 90-luvun ja vuosituhannen aikana tähän matkailunkehittämiseen on varmasti hassattu rahaa ainakin meidän alijäämän verran.

Mitä me olemme saaneet sillä panostuksella ja olisiko tulokset voineet olla paremmat jos kyseinen summa olisi käytetty toisin?

Me olemme nesteessä sote-kulujen kanssa.
Entäpä jos tuo ”kehittämiseen suunnattu raha” olisikin suunnattu es. ennaltaehkäisevään hoitoon.

Miettikää miten paljon kunta säästää jos es. vanhuksien toimintakykyä ylläpitävään toimintaan satsattaisiin niin että siirtyminen laitoshoitoon tai tuettuun asumiseen siirtyisi vaikka vuodella tai muutamalla eteenpäin.

Tai mitä tapahtuisi jos perheiden palveluihin panostettaisiin vaikka Imatran mallin mukaan.
Tuossa on kolme vuotta vanha uutinen asiasta  ( Linkki )

Onko kunnalle väliä sillä mistä se raha tulee, kunhan sitä tulee.
Yksi huostaanotto maksaa 100.000 € jos saman verran rahaa pitäisi saada yhteisöverokertaumasta niin verotettavan voiton määrä pitäisi kasvaa 1,38 M€ siis ei liikevaihdon vaan puhtaan verotettavan voiton.

Kumman luulette olevan helpommin saavutettavista?

Tässä kannattaa vielä muistaa se että Suomen talous kyntää syvällä ja se näkyy ihmisten lompakoissa.
Onko siis matkailun kehittäminen tässä tilanteessa järkevää? Matkailu on nimittäin on niitä ensimmäisiä asioita mistä ihmiset alkavat tekemään  omaa leikkauslistaa kun lompakon paksuus alkaa huolestuttavasti ohentua.

Tässä yhteydessä kannattaa muistaa sekin että mikä on tulevaisuus isossa kuvassa. Lähes kaikki muistavat 90-luvun laman ja etenkin sen miten siitä selvittiin.
Tehtiin kipeitä leikkauksia ja devalvoitiin valuutta. No nyt ollaan leikkausten äärellä  mutta valuutalle ei voidakaan tehdä mitään.
Tähän kun lisätään se että silloin EU oli kehittyvä talousalue ja meillä oli ”Nokia”.
No nyt ei ole mitään vastaavanlaista vientiveturia ja EU:n kehitys on kääntynyt aivan joksikin muuksi kuin nousuksi.
Tähän kun lisätään odottava eläkepommi niin tulevaisuus, etenkin taloudellinen sellainen ei näytä siltä että se todellakaan olisi tukemassa mitään ”turhamaisuuteen” liittyvää elinkeinoa.

Olen joskus sanonut että Outokummun kaupungin pitäisi perustaa soteyhtiö alalle ja ulkoistaa sote ko. yhtiölle.
Samalla voisi sitten myydä näitä palveluita muillekin kunnille. Ainakin lehtitietojen mukaan tuolla on tulevaisuus.  ( Linkki )

No nyt sitten joku miettii että eihän kunta voi tehdä noin.

Jos kuntalaissa ei ole esteitä matkailun kehittämiseen niin ei pitäisi tuohonkaan olla.

Jos on niin vääntäkää siitä se rautalankamalli minulle, kiitos.

Tähän lopuksi haluan sanoa muutaman sanasen tästä kuntaidentiteetistä.
Nykyisin puhutaan aivan liian paljon pelkästä aarteesta, aarre sitä ja aarre tätä, mikä on kenenkin aarre, jne jne jne .

Emmehän me asu, synny tai kuole kaupungissa nimeltä aarre.

Ainakin minulle tulevissa kirjeissä lukee OUTOKUMPU aarrekaupunki tai kaivoskaupunki, ihmisen kokoisen kaupungin mainoksia ei ole vähään aikaan tullut.

Muistakaa ketä me olemme ja mistä me tulemme. Kuitenkin me olemme OUTOKUMPULAISIA ja OUTOKUMPULAISINA me pysytään. Ainakin niin kauan kun OUTOKUMPU on olemassa.

Ainakin itse olen huomannut sen että kun tulee puheeksi mistäpäin olen, niin Suomessa jokainen tuntee Outokummun. Joskus kartalle asettamisessa on vähän ongelmia mutta kaikki tuntevat sen.
Eikä pohjoismaat tee poikkeusta,  Outokummusta meidät tunnetaan.
Tätä aarrekaupunkia ei edes oman läänin asukkaat tunne, kokeiltu juttu.
Viimeksi viikko taaksepäin sain selvittää että mikä ihme tämä aarekaupunki oikein on.

Joten hyvät ihmiset muistakaa juuremme, se mistä me oikein olemme ja mikä pysyy vaikka hankkeet ja niiden nimet vaihtuvatkin.  

Me olemme OUTOKUMPULAISIA

2 thoughts on “Hei, me päivitetään.

Add yours

  1. Entäs ne lähes viidenkymmenentuhannen kävijämäärät? Onhan todistettu että alueella on potentiaalia…

  2. Kannattaa muuten muistaa että tuo 45.000 kävijää on tullut silloin kun kaivos oli käynnissä ja Outokummussa oli ne suviseurat.

    aarrekaupungin nettisivut kertovat näin ” Vuonna 1986 Vuorenpeikonmaa ylsi kävijäennätykseensä: yhteensä 44 177 vierailijaa. Myöhemmin kävijämäärät alkoivat laskea ja 1990-luvun alussa Vuorenpeikonmaa ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja sen toiminta loppui.”

    Eli vajaat k o l m e k y m m e n t ä vuotta taaksepäin, siis samana vuonna kuin Kekkonen kuoli ja Tšernobyli poksahti.

    Maailma on hiukkasen muuttunut siitä ajasta.
    Silloin kuitenkin väri-tv ja videot olivat kova juttu, posti kulki kirjeinä ja ainoa sosiaalinen media oli kirjoitukset maitolaitureiden seinissä.

    Eli ehkä ei aivan vertailukelpoista dataa nykyaikaan.

Vastaa

Up ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: