Torstain turinoita

Maanantaina sitten pidettiin valtuuston kokousta ja satuinpa siitä käsittelevään maakuntalehden juttuun pääsemään ihan kuvan kanssa ( linkki ).
No niin kuin lehtihenkilöillä on tapana ja kuvatekstikin tietysti antaa omat rajoitteet niin eipä sinne sitten kovin montakaan sanaa puheenvuorostani ollut saatua mahdutettua.
Sitä en vaan arvannut että niistä saapi kuulla sellaistakin palautetta että ”onko Outokumpu joutumassa valtiovallan alle?”
Tähän voi ensimmäistä kertaa antaa oikean poliittisen vastauksen eli

ei ja kyllä.

Tällä nykymenolla on vain ajan kysymys että kaikki Suomen kunnat ovat kriisi / pakkoliitoskuntia, mutta mihin liittää kun apuja ei ole tulossa naapuristakaan.
Pohjolan Sanomat kirjoitti tuossa pääkirjoituksessaan vähän aikaa taaksepäin että nämä puhutut miljardi säästöt muuttuvatkin muutamaksi sadaksi miljoonaksi kun tarkemmin tutkitaan.
No eihän tässä tarvita mitään ydinfysiikan koulutusta ymmärtääkseen sen että mitä tästä seuraa.

Valtion on pakko tulla mukaan joko selvällä käteisellä tai sitten lakikirjoja aletaan rustaamaan siihen tahtiin että sellaista ei tässä maassa ole ennen nähty.
Poistetaan  julkinen päivähoito, terveydenhoito, koulutus ja mennään Amerikan malliin ( siis siihen mitä sielläkin ollaan ajamassa nyt alas )  niin johan viralliset ongelmat häviää. He saavat palvelua kellä on siihen rahaa, vakuutukset tms.

Paskat muista

Tätäkö tämä nykyinen hallitus haluaa?

Kyllä siihen tahtiin kiillotetaan julkikuvaa maailmalla ja syydetään rahaa sinne ja tänne, mutta ei edes yhtä lastensairaalaa saada tähän maahan rakennettua.  Puhumattakaan siitä mitä Eu ja sitä seuraava liittovaltio tulee meille maksamaan.
Toivottavasti järki tulee tuossa vastaan viimeistään seuraavissa eduskuntavaaleissa ja saadaan vähitellen päättäjiksi sellaisia ihmisiä jotka eivät ole koko aikaa etukumarassa Brysseliin.

Sitä voi jokainen sitten kartalta katsoa mihin päin se persaus näyttää kun sinne kumarretaan.

Tämä ei siis koske pelkästään Outokumpua vaan koko maata.

Jos tämä meno jatkuu niin montakohan kuntaa Suomesta löytyy kymmenen vuoden päästä?
Veikkaan kahta, Helsinki ja muu Suomi.  Molemmat yhtä velkaisia ja täynnä kiukkuisia ihmisiä kun eläkerahatkin menneet ”säästöihin” ( linkki ) Onhan näitä ”väliaikaisia” kuluja ennenkin jatkettu vuosikymmeniä…

Katainenhan tosin on linjannut visioissaan, tai siis hallituksen, eiku Himasen, no jonkun tekemässä lausunnossa tähän tappaan:

Vuonna 2030 kaikkien Suomessa on hyvä elää merkityksellistä ja arvokasta elämää

Minua vaan kiinnostaisi päästä kysymään Kataiselta sitä että tarkoitetaanko Suomella maata vai maa-aluetta?

Tuossa muuten mielenkiintoinen uutinen ja näkökulma näihin kuntaliitoksiin:

Yle Politiikka  | 

Kuntatalouden asiantuntija: Kuntaliitokset ovat turhia

Kuntatalouden asiantuntija Heikki Helin arvostelee kovin sanoin hallituksen ajamia kuntaliitoksia. Helinin mukaan valtio on itse ajanut kunnat tukalaan taloustilanteeseen, jota kuntaliitokset eivät helpota.

Mistä on kyse?

  • Kuntatalouden asiantuntijan Heikki Helinin mukaan kuntaliitoksista ei synny säästöjä, mutta ne heikentävät demokratiaa.
  • Helinin mielestä kuntien heikko taloustilanne johtuu pitkälti valtion toimenpiteistä.
  • Asiantuntija näkee paljon hyvää ruotsalaisessa maakuntamallissa.
  • Dosentti Heikki Helin on koonnut kuntataloutta käsittelevät lehtikirjoituksensa yksiin kansiin. Teoksen nimi on Kuntatalousjournalismia.

Dosentti Heikki Helin on seurannut kuntataloutta nelisenkymmentä vuotta sekä virkamiehenä että tutkijana. Helsingin kaupungin Tietokeskuksesta juuri eläkkeelle jäänyt mies on nyt koonnut lukuisat kuntataloutta koskevat lehtikirjoituksensa yksiin kansiin.

Kuntatalousjournalismia -kirjan julkistamistilaisuudessa Helin kyseenalaisti koko poliittisen keskustelun uskottavuuden. Hänen silmissään se on näytelmä, joka noudattaa aina samaa käsikirjoitusta.

– Eduskunnassa ratkaisut riippuvat aina siitä, millainen hallituskoalitio on. Kun puolue siirtyy hallitukseen, se vaihtaa mielipiteensä kyseisen hallituksen mielipiteiksi, jotka ovat valtiovarainministeriön mielipiteitä. Kun  puolue siirtyy oppositioon, se alkaa puhumaan oppositiopuheita, jotka ovat täysin päinvastaisia. Siinä on näytelmä, jossa roolit vaihtuvat aina vaalien jälkeen.

Kunnat valtion talutusnuorassa

Helin ihmettelee, miksi hallituksen puheita kuntaliitoksista odotettavista säästöistä ei kyseenalaisteta riittävästi.

Moititaan vaan kuntien talouden heikkoa tilaa, eikä kukaan kysy tarkemmin ministeriöiltä tai poliitikoilta, miksi se on heikko. Todennäköisesti siellä on hallituksen toimenpiteet taustalla.

– Dosentti Heikki Helin

 

– Moititaan vaan kuntien talouden heikkoa tilaa, eikä kukaan kysy tarkemmin ministeriöiltä tai poliitikoilta, miksi se on heikko. Todennäköisesti siellä on hallituksen toimenpiteet taustalla.

Kuntien menojen ja tulojen kertyminen ovat pitkälti riippuvaisia valtiosta, jota Helin vertaa yritysmaailman suuriin yhtiöihin, jotka pitävät pieniä alihankkijoita talutusnuorassaan.

– Hallitus on koko ajan antanut kunnille lisää tehtäviä ja menot ovat kasvaneet. Siinä on tilanne, jossa tavallaan yrityspuolelle siirrettynä iso toimeksiantaja päättää, koska se haluaa kunnalle maksaa ja kuinka paljon, ja paljonko se tilaa.

Kun valtion tase näyttää huonolta, kunnista tulee maksumiehiä.

– Yhdeksänkymmentäluvun lopulla yhteisövero yllätti jatkuvasti. Siitä pienennettiin kuntien osuutta milloin milläkin perusteella. Sitten 2000-luvulla valtio on maksanut velkojaan ja kiristänyt maksujaan kunnille. Silloin kuntien talous kiristyy ja valtion talous näyttää paremmalta.

Helin näkee ristiriidan siinä, että enemmistö kansanedustajista istuu myös omien kuntiensa valtuustoissa. Kuitenkin hallituspuolueiden kansanedustajat myötäilevät päätöksissään halltuksen esityksiä.

Ei säästöjä kuntaliitoksista

Helinin mukaan kuntaliitokset eivät tuo säästöjä, vaan niitä syntyy joka tapauksessa luonnollisen kaupunkikehityksen kautta. Kun asutus, työpaikat ja palvelut keskittyvät kasvukeskuksiin, on talouden kannalta yhdentekevää, tapahtuuko kuntaliitoksia vai ei.

Demokratian kannalta asia ei kuitenkaan ole yhdentekevä. Helinin mielestä isäntäkuntamalli tekee nykyisistä pikkukunnista laskunmaksajia vailla päätäntävaltaa.

– Nyt ehdotettu isäntäkuntamalli ei ainakaan lisää deomkratiaa, jos isoin kunta päättää kaikesta mitä tarjotaan ja lähettää laskun pienemmille kunnille. Se ei ole yhtään parempi ratkaisu kuin nykyiset kuntayhtymät.

Ruotsin mallin mukainen maakuntahallinto säästää demokratian

Helin näkee paljon hyvää Ruotsin maakuntahallinnossa, jossa maakunta vastaa paljon varoja nielevistä sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta kunnat saavat itse järjestää muita palveluja.

– Ruotsissa maakuntahallinnon edustajat valitaan vaaleilla. Siellä kerätään veroa maakunnan palveluihin. Se turvaisi Suomen maaseudun pikkukunnat, että maakunta järjestäisi sosiaali- ja terveyspalvelut. Silloin pikkukunnat pärjäisivät, kun niille jäisi vain pikkuasiat hoidettaviksi. Siinä oilisi demokratian tunnettakin enemmän kuin isäntäkuntamallissa.

Olipa kuntamalli sitten mikä hyvänsä, säästöjä pitää saada jotenkin aikaan. Heliniltä löytyy vastaus tähänkin pulmaan.

– Nyt kaikista helpointa olisi säästää asioista, joita ihmisille ei ole vielä annettu eli ensi vuodelle suunnitelluista palvelujen parannuksista. Odotukset jäisivät toteutumatta, mutta se ei olisi keneltäkään pois.

Hyvin on asiaa avattu, paitsi että tuo Ruotsin mallin tutkiminen ihan kuntalaisen näkökulmassa voisi olla hyödyllistä ja selventää tuota vähän ruusuiselta kuulostavaa näkökulmaa.

On ollut mukava huomata että tuo naamakirjan Outokumpuryhmä ( linkki ) on nostanut päätään jo politiikkaakin hipovien asioiden puolelle. Keskustelu on käynyt välistä värikkäänäkin ja onpa noita jotain ketjuja poistettukin, mutta hienointa kaikessa minusta on se että ihmiset nostavat mielipiteensä ihan omilla nimillään esillä eikä missään nimettömässä keskustelufoorumissa.
Viime päivien kuumin aihe on ollut eräs, ehkä jopa uusin versio erään sangen sotaisan henkilön reaktioista aarrekaivokseen.
Nyt vaan näytti että avoin julkisuus aiheutti melkoista rapinaa hernepussissa ja hengitysvaikeuksia.

Hieman kyllä huvittaa tuollainen suhtautuminen moiseen asiaan.
Tietysti tähän vaikuttaa varmaan se että en ole itse elänyt täällä sitä aikaa kuin kaivos oli jumalastakin suurempi voima ja käytännössä määräsi kaiken joko suoraan tai kaarevan puun takaa.

Sitä vaan soppii ihmetellä että miten tämä kaivosyhtiö suhtautuu tai on viime vuosikymmenet suhtautunut tähän ( ainutlaatuiseen ) perintöönsä.
Lähes ilmaiseksi halusivat vastuut siirtää muille. eikä minkäänlaista merkittävää konkreettista apua ole Outokumpuun virrannut heidän suunnaltaan eikä varmaan tulekkaan.
Eräs ihminen sanoi että ” tässä vielä maksetaan sotakorvaukset toiseen kertaan, kun tämän mäen kanssa telmuttaan ”
No jospa ei nyt sellaisiin summiin jouduta, mutta jotain pitää tapahtua ja äkkiä.
Jokainen voi itseään ”huvittaakseen” käydä pankkinsa lainalaskurissa katsomassa mitä vajaan parin miljoonan velkasi otetut kehityskustannukset tulevat maksamaan seuraavan kahdenkymmen vuoden aikana.
Eikä tarvitse miettiä onko vaihe I tai vaihe II tai peruutusvaihde, velat on aina maksettava.

Tuossa kuvasta voitte sitten pähkäillä että miten hyvin nämä käytetyt eurot ovat tuoneet lippukassalle väkeä vuosina 2010 – 2013

Klikkaa suuremmaksi
Klikkaa suuremmaksi

Tähän kannattaa sitten suhteuttaa sellainen asia että es. Noljakassa olevalla Sinkkolan perinnepihalla ( linkki ) kävi 2010 sellaiset 25.000 kävijää ( lähde, sivu 7. )

Kiitokset muuten mukavasta palautteesta, vastailen niihin jatkossa suoraan palauteikkunaan, kun vihdoinkin sain sen sen toimimaan tai tänne blogiin.

-Valtionosuudet eivät ole ns. tuki- tai köyhänrahaa. Ne ovat kunnan saama korvaus valtiolle tehtävästä työstä.
Tosin viimevuosina työtä on tullut lisää ja palkkaa maksetusta työstä on leikattu.

-Kyllä minä voin olla erimieltä kuin muut, en ymmärtänyt  tarkoititko puolue-, paikallispoliittista tai yleistä mielipidettä. Tässä maassa on vielä olemassa sellainen asia kuin vapaus omaan mielipiteeseen ja sen mukaan saa toimia.
Siis ajatella ihan itse.

Vielä pitää tähän loppuun lisätä sellaien asia mistä jo tänään olen pienimuotoisen puheenvuoron käyttänyt.

Outokummussa on oikeasti nyt vallalla hillitön somemania.
Melkein voisi jo puhua mopon keulimisesta tälläisessä aivan jokapäiväisessä  ja normaalissa nykyaikaisessa asiassa.

Joidenkin mielestä twitteri ja fb on verrattavissa lähes maailmanloppuun, vaikka minkälaisia huhuja on ilmassa asian tiimoilta mutta katsellaanhan ensin mikä on totta ja mikä pelkkää huhupuhetta.
Varmasti tästä riittää mielenkiintoista keskusteltavaa vielä tulevaisuudessakin.

Minä vaan kysyn että nähdäänkö metsää puilta?

Kannatta kuitenkin muistaa että kun Karjalainen kirjoittaa tai YLE julkaisee netissään tai uutisissa niin se näkyvyys on hiukkasen toisen kaliberin luokkaa.
Esimerkiksi Karjalaisen lukijamäärä on yli satatuhatta jokapäivä ( KMT lukija 2012 ) puhumattakaan siitä mikä on YLEn nettisivujen, radion ja tv:n kokonaiskatselija /-kuuntelijamäärä riittääköhän neljännesmiljoona? Puhumattakaan kun juttu pääsee valtakunnan levitykseen.

Joten jos sitä suurta positiivista mediahuomiota pitää hakea kummankohan vaihtoehdon päälle laittasit panoksesi, fb:n vai Yleisradion?

Vastaa

Up ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: