Kovan rahan aarre.

No joo, saimpa tässä päivänä muutamana taas kuulla miten hienoa ja tärkeä tuo meidän matkailunkehittämishanke  oikein on ja miten paljon hyvää se on tuonut tähän kaupunkiin, jne jne jne jne.

Olin tuossa helmikuun loppupuolella tehnyt hieman laskelmia tästä masterplanista ja siitä kuinka se on toteutunut ns. tosielämässä.
Tosin kannattaa muistaa että tämä on todellakin väännetty kasaan helmikuun tiedoilla. Lisätään sitten tuohon loppuun hieman päivitystä.

Outokummun matkailun master planin mukaiset odotukset matkailijoista vuosille 2010 – 2015

Kävijät:

Aarrekaupunki hankkeen kävijämäärä odotukset vuosille 2010 – 2015 muodostuvat tällöisistä kävijä segmenteistä.

ak1

Kokonaisuudessaan odotettu kävijämäärä vuosittain muodostuu tällaiseksi.

ak2

Suunnitelmalliset rahavirrat

Creamentors Oy on laskenut alueelle saapuvan rahavirran vuosille 2010 – 2015 alla olevan kaavion mukaisesti.

sr1

Henkilökohtaisesti pidän noita summia suureellisina vaikka summat laskettaisiin koko Outokummun talousalueelle.
Käytännössä tämä tarkoittaa että jokainen kävijä jättäisi rahaa n. 88 euroa.

Toteutuminen 2010 – 2012

Kävijät

Outomummun matkailulta saamieni  tilastojen pohjalta tehdyn erittelyn mukaisesti kävijämäärät ovat olleet alla olevan taulukon mukaisia. Kokouskävijöiden lukumäärää minulle ei ole annettu vaan on pyydetty kääntymään yrittäjän puoleen tilastojen saamiseksi. Sitä en ole tehnyt, koska ensinnäkin hän ei ole ollut koko seuranta-aikaa alueen toimijana ja toiseksi ymmärtääkseni matkailun olisi pidettävä huoli siitä että kyseiset tilastot ovat olemassa.
Edellyttäen että hankehakemus on tehty master planiin pohjautuen.

Toinen asia mitä en ole tilastoinut on tämä paljon puhuttu ravintolakävijät.
Heistä ei puhuta master planissa mitään ja rehellisesti sanottuna ravintola ei ole mikään Kämp johon ihmisiä tulisi matkojenkin päästä pelkästään ruokailemaan. Kuitenkin ihmisten on jossain syötävä ja juotava. Jos he eivät söisi kaivoksella niin ravintolakävijät jakautuisivat tasaisesti Outokummuin muihin ravintoloihin, kuitenkin suurin osa tästä kävijämäärästä tulee paikkakunnan omista ihmisistä.
Valitettavasti näistä kävijöistä ei ole olemassa kuin Ravintoloisijan oma ilmoitus että kävijät on laskettu kassakuiteista, en halua ottaa kantaa siitä että onko tuo oikeasti luotettava tapa laskea ravintolakävijöitä vai ei.
Kannattaa kuitenkin muistaa se että järjestettävien MusicClub tapahtumien kävijät on jo laskettu alueen kävijämääriin.

sr2

Toteutuneet rahavirrat

Pohjautuen Creamentors Oy laskelmiin ja matkailulta saamiin kävijämääriin niin turistit ovat tuoneet rahaa vuosittain alla olevan kaavion verran.

sr3

YHTEENVETO

Kävijät

Aarrekaivoksen kävijämäärä verrattuna master planin tavoitteisiin 2010 – 2012

sr4

Tässä herättää itselläni huomiota se että nyt on myönnetty paljon tukia ja suoranaisia verorahoja alueen kehittämistä ja rakentamista varten.

Kuitenkin tavoitepohjaa kun katsoo niin alue ja museo ovat saavuttaneet  77% – 95% niille asetetuista tavoitteista.
Vuosien 2013 – 2015 tavoitepohjaan verraten, edellyttäen että kävijämäärät kestävät samana niin nuo prosentit pysyvät yli 75%. Kuinka sitten tulevan kesän kävijämääriin vaikuttaa se että jos olen oikein ymmärtänyt niin ko. alue muuttuu rakennustyömaaksi elämyspuiston ja muun infran valmistumisen ajaksi.

Tapahtuma-kävijöiden kohdalla tuo luku jäi vuonna 2012 alle 30%:n osuuteen tavoitteesta.
Sama kohtalo odottaa vuosina 2013 – 2015.

Rahavirrat

Vuosittainen toteutuma pohjautuen Creamentors Oy:n tekemään laskelmaan.

sr5

Rahavirrat II

Kumulatiivisesti laskettuna vuosien 2010 – 2012 välisenä aikana Outokummun talousalueelta on jäänyt saamatta neljä miljoonaa euroa koska kyseinen matkailuhanke ei ole edennyt suunnitelmien mukaisesti.

sr6

Pohdintoja lopuksi

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että rahojen suuntaus ei ole mennyt aivan oikein.
Kävijämäärä odotukset ovat painottuneet näinä kolmena ensimmäisenä vuotena tapahtumakävijöihin, mutta tapahtuma tuotantoon ei ole vastaavassa suhteessa panostettu.
Matkailutilastoista käy selvästi ilmi että kaikki mahdollinen ja mielestäni aika paljon mahdotontakin on lisätty tapahtumakävijätilastoihin, vaan se ei ole riittänyt.
Kyllä tänne ihmisiä tulee jos vain on jotain mielenkiintoisia tapahtumia, kaivostunneli ja –museo ei voi vetää kuin rajallisen määrän. Kyseessä on kuitenkin marginaaliryhmille suunnattu kohde.

Kaupungin nykyisessä taloustilanteessa kaikenlainen tulorahoitus on enemmän kuin tervetullutta, ottamatta suuremmin kantaa Creamentors Oy:n tekemiin tuottolaskelmiin niin vaikkapa 50 %:n heitolla Outokumpuun olisi viime vuonna tullut kaksi miljoonaa euroa rahaa lisärahaa joka olisi ollut tervehdyttämässä meidän taloutta ja auttamassa meitä kaikkia, puhumattakaan siitä jos nämä luvut pitävät paikkansa.
Tällaisien summien pitäisi näkyä jo kaupunginkin rahaliikenteessä.

Kuinka kauan tähän hankkeeseen pumpataan suuria summia rahaa, ilman minkäänlaista tietoa siitä että saammeko koskaan sijoitettua pääomaa takaisin edes osittain? Ymmärtääkseni viimeisen parinkymmen vuoden aikana tuolta ei ole voittoa tullut senttiäkään.

Outokummun mittakaavassa tällainen miljoonien hanke on iso ja esimerkiksi tämän vuoden 0,58 milj € määräraha minkä kaupunki omasta pussistaan on myöntänyt tarkoittaa sitä että monen meistä on vuosi töitä tehtävä että saadaan 21,25 % kunnallisverolla tuo summa katettua..

Olisiko nyt korkea aika selvittää se miksi markkinointi on epäonnistunut tehtävässään?
Kuitenkaan kolmen vuoden aikana ei ole päästy edes ensimmäisen vuoden tavoitteisiin puhumattakaan siitä että millään osa-alueella olisi saatu merkittävää kasvua aikaiseksi.
Tuleva kesä ei näytä hyvältä koska kukaan ei osaa sanoa vielä että milloin elämyspuisto on avoin ja saadaanko sinne ne suunnitellut ihmismäärät. Käsityöläiskylän pois jäänti tulee varmasti verottamaan oman osansa paikallisista ja lähialueiden kävijöistä.

Olisiko mahdollista että alueen markkinointi ulkoistettaisiin tai mahdollisesti rekrytoitaisiin ammattilainen hoitamaan tätä tärkeä työtä?

 

Lähteet:

Outokummun matkailun master plan 2010 – 2015

Matkailun toimittamat kävijämäärä tilastot

Eura2007 portaalin hanketiedot (https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=A31361 )

Outokummun kaupungin talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2014 – 2015

 

No näin asiaa pähkäin alkuvuodesta.

No sen jälkeen on ilmestynyt Itä-Suomen yliopiston tekemä raportti Savonlinnan alueen matkailusta vuodelta 2010 ( linkki osa 1 ja linkki osa 2 )

Siinä onkin sitten melkoisen mielenkiintoisia lukuja siitä paljonko matkailijat käyttävät rahaa vuorokaudessa eri kohteissa.

Olen valinnut verrannaispaikkakunnaksi edesmenneen Punkaharjun kunnan ( linkki ), koska se on jotakuinkin Outokummun kokoinen paikka. Väkeä siellä asuu kyllä huomattavasti vähemmän mutta se on ollut matkailupitäjä jo 1900-luvun alusta ja jonka ainutlaatuisuutta on niin Runeberg kuin Topelius kehuneet. ( linkki )

Siellä on matkailu otettu tosissaan, josta kertovat esimerkiski näiden kolmen kohteen kävijämäärät vuodelta 2010 ( linkki )
Retretti       72.000 hlö
Lusto          26.721 hlö
Kesämaa   33.000 hlö

Yhteensä näissä paikossa kävi 131.721 turistia.
Vertailun vuoksi Outokummussa lipun ostaneita turisteja oli 7.106 kappaletta.

Eli kyseessä on maanlaajuisesti tunnettu matkailukohde jonne oikeasti tullaan käymään ja viihtymään pidemmänkin matkan takaa. Tätä tukee myös se että kyselyssä 56 % turisteista on yliyön yöpyjiä ja vain 44% päiväkävijöitä.
No muutenkos alueella olisi niin paljon majoituskapasiteettia mm. neljä hotellia.

Sittenpä päästäänkin melkoisen mielenkiintoiseen aiheeseen, nimittäin alueelle jäävät rahat:
Päiväkävijä – 31€
majoittuvat kävijät:
Hotelli – 137 €
Vuokramökki – 59 €
Sukulaiset / tuttavat 32 €
Leirintä- tai matkailuvaunualue – 43 €
Oma mökki – 18 €
Vene – 45 €
Muu – 40 €
Maatilamajoitus – 85 €

Eli keskiarvona majoittuvat kävijät kuluttavat 69 € ja päiväkävijät 31 € vuorokaudessa.

Tätä voidaan sitten verrata Outokummun majoitustarjontaan niin voipi olla että tuo aikaisempi heitto eli puolet siitä mitä tämä Creamentors on laskenut on todella lähellä totuutta siitä mitä matkailijat jättävät Outokumpuun rahaa.

Miten minusta alkaa tuntumaan siltä että nyt on meitä pissitty silmään ja kovasti, etenkin tuon Masterplanin matkailijoiden rahankäyttön kohdalla.
Keskiarvo 88 € / vkr

No nyt kun on käynyt kuitenkin selväksi että matkailulla voidaan saada jonkinlaisia tuottoja niin seuraavaksi tuleekin ongelmaksi se että kuinka me saadaan selville se että montako oikeaa matkailijaa täällä sitten käy?

Koska onhan se aivan eria asia jos es. viimevuonna tänne ovat turistit jättäneet 339.000 € ( lipunostaneet x 44 € ) vai 1.360.000 € ( medialle ilmotettu kävijämäärä x 44 € )

Totuus on jossain tuossa välissä, henkiläkohtaisesti olen kallistumassa lähemmäksi tuota lipun ostaneiden määrää.
Koska kyllä jos tänne alkaisi tuollaisia summia oikeasti jäämään mitä matkailun tilastoista olemme saaneet lukea niin pitäsihän se näkyä kummunkadun varressa muutenkin kuin liikeiden loppumisena.

Ainoa fakta tieto on kuitenkin se lipputuloja kaupunki sai 51.000 € eli pääsylipun keskihinta oli n. 6,60 €
Samalla on muistettava myöskin se että alueen ylläpitokulut olivat 88.000 € suuremmat mitä sen vuora- ym. tuloista saatiin  kulujen kattamiseksi.

Tässä sitten iskee vastaan sellainen ikävä EU-tuki juttu että jos alueelta saatavat tulot olisivat suuremmat kuin ylläpitomenot niin erotus pitäisi maksaa takaisin maailmalle.

Pitää myös muistaa että tämä koskee myös sitä tulevaa elämyspuistoakin, edellyttäen tietysti että joskus jostain löytyy se operaattori joka ottaa kaiken kannettavakseen.

Kätevää eikö totta.

Eli näillä ehdoilla on siis melkoisen turha odottaa että alueelta tulisi minkäänlaista voittoa ainakaan seuraavaan viiteen vuoteen.

Nyt sitten päästäänkin niihin tuhannen taalan kysymyksiin?

Kuinka paljon
Kohteen investointejahan ei tehdä kaupungille oman liiketoiminnan perustaksi vaan kysymyksessä on elinkeinojen kehittämiseen tähtäävät investoinnit. Kaupungin tavoite on tietyllä aikavälillä tietysti saada omat, sijoittamansa pääomat pois. Aikajanaa määrittä se seikka, että kohteiden käyttökustannukset ylittävä tulo katsotaan pääomatuloksi, ja koska hankkeisiin on saatu ulkopuolista hankerahoitusta kohde ei viiteen vuoteen voi tuottaa tuloja ilman että se voi aiheuttaa hankerahoituksen takaisinperintää.
meillä Outokumpulaisilla on varaa tässä taloustilanteessa tukea elinkeinoelämää?

Asiaa voidaan avata vaikka näillä muutamilla tavoilla.

Suora Outokumpulaisten sijoitus hankkeeseen on, edellyttäen että talousarviossa pysytään tämän vuoden loppuun mennessä 1.764.000 eur josta saadaan reilut 264.000 lipun ostanutta matkailijaa ( laskettu tuolla 6,60 € keskihinnalla ) tuo  kun jaetaan vaikka viidelle vuodelle, siis ajalle jonka jälkeen vuorkratuloilla saadaan saada voittoa niin vuosittaiseksi kävijämääräksi tulee n. 52.900 henkilöä. Eli lähes seitsemän kertainen määrä mitä täällä esim. viime vuonna kävi.
Tuo muuten tekee 145 henkeä joka vuoden ikisenä päivänä.

Toinen tapa on verrata sitä miten rahat leviävät alueelle, yliopiston tutkimuksessa oli laskettu että miten matkailijan tuomat rahat jakautuvat eri alueiden kesken.

kar
Siitä voi sitten jokainen mielessään laskea paljonko turisteja pitäsi olla että es. kummunkadulle saataisiin jokin erikoisliike joka hankkisi liikevaihdostaan puolet turisteilta?

Kolmas tapa ajatella on se että lähdetään laskemaan sitä miten paljon yhteisöveron muodossa pitää yritysten voittojen lisääntyä että kaupunki saisi vuodessa verotuloina kompensoitua sen mitä alueelle investoi.
Tiedän että tämä on jonkun mielestä väärä tapa asiaa esittää, mutta näin ainakin selviää se että minkälaisista summista on oikein kysymys.

Eli jos halutaan esimerkiksi yhteisöverotuotolla kattaa tuo 0,58 M€  (eli summa millä tänä vuonna kehitetään meidän verorahoilla tuota mäkeä. ), niin tarvittava verotettava voitto olisi reilut 8.000.000 € siis ei liikevaihto vaan verotettava voitto.
Korjatkaa toki jos laskin väärin, kaava oli voitto € x 24,5% ( yrityksen vero voitosta ) x 29,49% ( kunnan jakoosuus verosta )


Mielestäni nyt on tultu siihen pisteeseen että tämä leikkiminen on saatava loppumaan.
Matkailulla on potentiaalia mutta jos sitä ei saada käyttöön niin aivan turhaan tuonne rahaa lapioidaan.

Käytännössä on kaksi vaihtoehtoa joko kehitys lyödään jäihin ja jatketaan näillä resursseilla tai sitten projektin johtoon on saatava ammattitaitoinen ihminen joka pystyy viemään tämän hankkeen kunnialla loppuun.

Tämä kaikenlainen valittaminen siitä että on ollut ongelmia, viivästyksiä jne jne ja siitä johtava selittely on anteeksiantamatonta.

Jos tätä olisi hoidettu alusta asti ammattitaitoisesti tai yritysvetoisesti niin täällä voisi olla jo toimiva konsepti, ainakaan huonommin ei asiat voisi olla. Olkoon tuo operaattorisotku niin hyvä esimerkki tästä.

Tällä kaupungilla kun ei ole enää varaa leikkiä, vaan asioihin on puututtava niiden vaatimalla vakavuudella ja todellakin on mietittävä sitä mihin on varaa ja mihin ei. Olisko tuolla summalla saatu jossain muualla ihan konkreettista hyötyä aikaiseksi? 

2 thoughts on “Kovan rahan aarre.

Add yours

Vastaa

Up ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: