Kuntaliitoksesta

Tässäpä muutamia huomioita mille kannattaa uhrata ajatus tai pari kun miettii kantaansa näihin liitosasioihin.

Tarkoitus oli vähän listata siitä että mitä tämä kaikki oikein tarkoittaa ja mitä tulee tapahtumaan missäkin vaiheessa ja minkälaisia vaikutuksia sillä voi olla.

Tiedon saaminen on muodostunut melkoiseksi ongelmaksi.
On oikeasti ollut todella vaikeata saada suoria, korrekteja vastauksia ja aivan liian monesti on saanut törmätä siihen että tietoa ei oikeasti ole tai sitä ei ole haluttu antaa.
Siitä milloin on ollut kummasta kysymys jää varmasti tyhjän päälle, koska eihän nyt voi olla niin että näitä asioita otetaan edes keskusteluun niin että ei ole olemassa tarkkoja tietoja tarjolla. Eihän?
Esimerkkinä vaikkapa sellainen kysymys että mitä lähipalveluja lain mukaan pitää liittyvässä kunnassa tarjota?

 

MITÄ NYT OIKEIN TAPAHTUU

Seuraavaksi tämä kuntajakoselvittäjä Ossi Repo alkaa tekemään töitä tämän Joensuun seudun kuntajakoselvityksen puitteissa.No mitäpä tuo sitten Suomeksi tarkoittaa?Kuntajakolaki ( linkki ) kertoo asiasta mm. näin
4 §
Kuntajaon muuttamisen edellytykset

Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa:

1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä;

2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita;

3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai

4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta.

Edellä 1 momentissa alueella tarkoitetaan yhden tai useamman kunnan tai niiden osan muodostamaa aluetta, johon kuntajaon muutos vaikuttaa. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta.

Kuntajakoa muutettaessa on huolehdittava suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Kuntajakoa muutettaessa tulee ottaa huomioon saamelaisten kielelliset oikeudet sekä saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella.

Eli palveluiden pitäsi siis tuon mukaan parantua.
Muistettava on myös se että hänen tehtävänsä on siis selvittää tasapuolisesti ja läpinäkyvästi se että mikä on se paras ratkaisu.

Löysin alla olevan kirjoituksen ( linkki ) tuolta Kontiolahden kunnan sivulta. Onhan se meidänkin kaupungin sivulla, mutta vain pdf-muotoisena.

Lisäksi kuntajohtajat ovat sopineet, että kuntajakoselvittäjän työhuone on Joensuun kaupungintalolla ja hänen avukseen on nimetty Joensuun seudun kehittämispäällikkö Juhani Rouvinen, joka toimii kuntajakoselvityksen pääsihteerinä.

Kannattaa muuten Googlailla tämän selvitysmiehen kommentteja ja mielipiteitä näistä asioista.
Huhtikuussa oli hän Ylen mukaan lausunut näin:

Kemin entinen kaupunginjohtaja uskoo, että Meri-Lapin viiden kunnan yhdistyminen vahvistaisi aluetta Oulun ja Rovaniemen puristuksessa. Tällä hetkellä seutukunnan on taivuttava vahvempiensa saneluun.

Tässä ( linkki ) kyseiseen uutiseen.

En halua nyt ääneen kyseenalaistaa hänen kompetenssiaan tehdä oikeasti tasapuolinen selvitys, mutta hiukkasen tällaiset kommentit herättävät huolta.

Muistettava on että lähtökohtana on Joensuun alueen kuntajakoselvitys niin paljonko meidän reunakuntien asemalla ja tarpeilla on painoarvoa?

Kuntaliiton nettisivut ( linkki ) kertovat marssijärjestyksestä näin:

Mikäli kuntajakoselvittäjä katsoo selvitystyön perusteella kuntajaon muuttamisen tarpeelliseksi hän tekee siitä ehdotuksen kuntien valtuustoille. Selvittäjän ehdotuksessa on perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve ja selvitettävä, miten lain mukaiset kuntajaon edellytykset täyttyvät. Ehdotukseen liitetään selvitystyön yhteydessä valmisteltu kuntien yhdistymissopimus. Esityksestä on myös ilmettävä, millä tavoin kunnan asukkaille tai muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, on varattu kuntajakolain mukainen mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi erityksen valmistelussa. Jos kaikkien kuntien valtuustot hyväksyvät kuntajakoselvittäjän ehdotuksen, kunnat tekevät selvittäjän ehdotuksen mukaisen esityksen kuntajaon muuttamisesta valtiovarainministeriölle.
Jos yhden tai useamman kunnan valtuusto ei hyväksy selvittäjän ehdotusta, selvittäjä toimittaa esityksensä ministeriölle ja liittää siihen kuntien valtuustojen selvittäjän ehdotuksesta antamat lausunnot. Samalla selvittäjä voi esittää ministeriölle kansanäänestyksen toimittamista niissä kunnisa joiden valtuustot eivät ole ehdotusta hyväksyneet. Tällöin ministeriö määrää kansanäänestyksen toteutettavaksi ja mikäli kuntajakoselvittäjän ehdotus saa kuntalaisten enemmistön kannatuksen, valtioneuvosto voi päättää kuntien yhdistymisestä valtuuston vastustuksesta huolimatta.
Tuosta piti nuo pari kohtaa lihavoida ihan demokratian ylläpitämisen vuoksi.Miksi tällaista asiaa ei voida suoraan antaa ihmisten päätettäväksi?Tietysti mahdollista on järjestää neuvoa antava kansanäänestys, mutta löytyykö tästä kaupungista selkärankaa tuon tekemiseen?Joku voi sitten miettiä että kuinka käy meidän kaupunginvaltuuston / -hallituksen jäsenten.
Minulle on kerrottu että on kolme tapaa toimia:
1. Uudet vaalit
2. Koko vanha valtuusto siirtyy uuden kunnan valtuutettujen lisäksi uuteen valtuustoon. Arvatenkin tämä ei ole kovin yleinen tapa toimia, koska liitettävällä kunnalla olisi sittenkin jonkinlaista sananvaltaa asioissa.
3. Valitaan muutama ihminen ja heille suodaan oikeus päästä uuteen valtuustoon tai mahdollisesti jopa hallitukseen.

LÄHIDEMOKRATIA JA SEN KEHITTÄMINEN

Tällaisen hienon sanayhdistelmän bongasin tuolta paikallislehden artikkelista, ihmettelen ett’ siihen oli sitten oli sitten vielä tuollainen kehitys – sana sotkettu.

No kuinka sitten niitä päätöksiä täällä tehdään?
Käytännössä, hieman karrikoiden päätöksenteossa päästään samalle tasolle kuin mitä meillä on nyt Okulissa.
Eli tietyissä rajoissa voidaan asioista keskustella, suunnitella, ehdottaa ja ehkäpä jopa päättääkin.
Ainakin siirtymäajan aikana.Sen jälkeen Joensuu tekee niin kuin haluaa, ilman että meillä on siihen nokakoputtamista.

On vain muistettava että niitä päätöksiä, ehdotuksia, jne jne käytetään vain ohjenuorana ja loppujen lopuksi tehdään niin kuin isäntä haluaa ja siinä aikataulussa kuin he haluavat.
Taitaa olla ainoita asioita mitä tämänhetkisen lain mukaan ei saa tehdä on irtisanominen viiden vuoden aikana.

No sanottiinpa mitä tahansa, niin kuitenkin ihmiset kokevat demokratian osin jopa kokonaan menetetyksi.
Tuossa alla on pieni ote Tampereen yliopiston Kunnallispolitiikan Pro Gradu työstä vuodelta 2012.

aineisto

 

MITÄPÄ TÄNNE JÄÄ

Tähän on lainattava osa kuntaliiton tekemästä uudistuvat lähipalvelut – kuntalaisen paras kirjasesta ( linkki )

Lähipalveluihin kuuluvat esimerkiksi
lasten päivähoito, omaishoidon tuki, kotihoito, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotto ja puhelinpalvelu sekä koulutoimesta perusopetus.

Yksityisistä palveluista

lähipalveluita ovat esimerkiksi kioskit ja lähikaupat.
Harvaan asutuilla alueilla on tarpeen järjestää myös liikkuvia palveluja.

Niin kuin varmaan osa onkin jo ihmetellyt että missä ovat terveys-palvelut?
Ne kuuluvat lokeroon seudulliset palvelut

Seudulliset palvelut sijaitsevat etäämmällä, ja ne ovat saavutettavissa joko omalla kulkuneuvolla tai julkisella liikennevälineellä.
Vähintään 20 000 asukkaan kunta tai kuntayhtymä järjestää valtaosan seudullisista palveluista.

Seudullisia palveluja ovat esimerkiksi yleislääkärin ja hammaslääkärin vastaanotto, työterveyshuolto, pääkirjasto sekä vanhusten tehostettu palveluasuminen ja muu ympärivuorokautinen hoito.

Yksityisistä palveluista esimerkkejä
ovat kaupan suurmyymälät.

Tuosta voi sitten vääntää kättä suuntaan jos toiseen, ikävä tosiasia vain on se että jos laki ei edellytä Joensuun täällä terveydenhuoltopalveluita ylläpitämään niin ne voidaan menettää.
Kuitenkin tuo sote-esitys, olipa se kenen käsistä tahansa näyttää tähän paras-lakiin paljolti pohjautuvan näiltä osin. Valitettavasti.


MITKÄ OVAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET SIIRTYMÄAJAN JÄLKEEN

Käytännössä ne rajoittuvat kahteen mahdollisuuteen.
1. Pitää päästä Joensuun kaupunginvaltuustoon ja yrittää saada siellä äänensä kuuluviin. Se että monellako Outokumpulaisella valtuutetulla on realistisia mahdollisuuksia sinne päästä jää jokaisen oman harkinnan varaan.
Helppoa se ei tule olemaan tämän ( linkin ) kautta voi sitten käydä katsomassa minkälaisia äänimääriä pitäisi saada että läpi pääsisi.

2. Yrittää saada ääntään oman puolueen kautta kuuluviin ja saada vaikutusta niin aikaiseksi. No tämän hetken talous, ym tietoja kun on lukenut ja asiaa seurannut niin tämä vaihtoehto on käytännössä enemmän retorinen kuin oikea vaihtoehto vaikuttaa.

 

MITÄ TAPAHTUU TYÖNTEKIJÖILLE?

Työntekijät siirtyvät varmaankin ns. vanhoina työntekijöinä Joensuun palvelukseen ja samalla he saavat viiden vuoden irtisanomis-suojan.
Kannattaa kuitenkin muistaa se että kun olemme Joensuuta niin olemme täysin heidän päätäntävallan alla, tietysti jos siirtymäajaksi on jotain sovittu niin silloin he joutuvat odottamaan sen loppumista.

Eli jos siellä päätetään esimerkiksi sulkea lukio niin sehän suljetaan.
Opettajia ei voida irtisanoa, mutta heille voidaan osoittaa työpaikka sitten ihan mistä tahansa lukiosta koko kunnan alueella.

Huomatkaa se että tämä koskee kaikkia työntekijöitä!

Kannattaa myös muistaa että ainakin aikaisemmissa liitoksissa liittyvän kunnan ihmiset ovat joutuneet sitten paikkaamaan lomia, tms. milloin missäkin yksikössä.
Olisiko mukava lähteä esimerkiksi Tuupovaaraan tekemään hommia jos tarvis vaatisi?

Uskon että vuoden päästä olemme paljon viisaampia siitä että mitä tällainen Joensuu yhteistyö tarkoittaa käytännössä, kunhan sote-ihmiset ovat saaneet sitä hetken maistella.
Ainakin lasten, nuorten, lastensuojelun puolesta pelko on suuri että nyt ollaan otettu se viimeinen askel jyrkänteen yli.

Lukekaahan tämä ( linkki ) lehtikirjoitus ja muistakaa että kun suoja-aika loppuu niin silloin on todennäköisesti edessä sellaiset yt:t jotka kyllä muistetaan.
Pelkään pahoin että jo että lähiaikoina Joensuussa tullaan tekemään todella kovia päätöksiä, joissa ei paljon inhimillistä arvoja huomioida. Euro puhuu ja päättäjät kuuntelevat.

Joensuun edellisin kuntaliitos tapahtui 2009 ja milloinkas se viisi vuotta tulee täyteen?

 

TULEVAISUUS

Joensuun talous on todella huonossa kunnossa. Sitä se on ollut jo pidemmän aikaa.
Huomioinotettavaa on se että tämä tuleva tilanne on ollut tiedossa jo keväästä 2011 asti ( linkki ) tosin silloin puhuttiin että ” Joensuun kaupungin talouden kauhuskenaario 2011 – 2020 eli ennuste siitä mitä tapahtuu, ellei mitään tehdä… ”
No nyt jos on jotain tehty niin suunta on ollut väärä, koska toteutuma on ollut tuota kauhuskenaariotakin pahempi ( linkki ).
Kuinka paljon luulette että tällaisessa tilanteessa olevalla kaupungilla on halua tukea ja kehittää reuna-alueita kun kuntakeskuskin on aivan sekaluutta.

TIetysti pientä helpotusta on luvassa vuosille 2014 – 2017  ( linkki ) mutta onko tämä käytännössä nykyisen hallituksen mainoskikka, se jää nähtäväksi?

Onneksi eduskuntavaalit ovat tulossa, toivottavasti vielä ihan lähiaikoina ennenaikaisesti.

Tämä nykyisen hallituksen toiminta on ollut niin irrationaalista että suunta tulee kääntymään väistämättä.
Näin ei voi vain enää jatkua, valtion on pakko tulla vastaan koska kohta täällä on vain yksi kunta jonka nimi on Helsinki ja sekään ei voi suoriutua velvoitteistaan.

Kannattaako meidän heittää hukkaan kaikki mitä täällä olemme aikaiseksi saaneet?

Kun emme edes tiedä mitkä lait ja asetukset ovat voimassa ja miten ne tulevat lähivuosina muuttumaan.

Tämä on kaikille niille jotka sanovat että ei meidän identiteetti muutu miksikään vaikka kunnan nimi muuttuisi.
Valitettavasti se vain muuttuu. Aiheesta on jopa tehty keväällä 2012 kanditutkimus.

Kunnan muutoksen ja samalla paikan muutoksen kuvaaminen hyvin kielteiseen sävyyn varsinkin keräämissäni kirjoitelmissa saa teoreettisen tarkastelun kautta muutamia selityksiä. Niitä kaipasin erityisesti siksi, että kielteisen kuvauksen yhteydessä omaa arkea kuvattiin kui-tenkin lähes muuttumattomaksi. Kotiseutu on paikkaan kuulumisen tunteessa ja siihen liittyvässä identiteetissä keskeisin merkityksen antaja (Koho 2008, 26). Enolaisten kokemuksissa kunta määrittyy monien kohdalla selkeästi kotikunnaksi ja kotiseuduksi eikä suinkaan vain palveluntuottajaksi. Tällöin myös identiteetti kiinnittyy kuntaan hallinnollisine rajoineen, ja kunnan muuttuessa identiteettienkin kysymykset realisoituvat (vrt. Bäcklund 2007).

Joten kyllä se vain muuttaa.
Oletteko ikinä kuulleet kenenkään sanova sellaista että kun ” täällä oli yhtiö, niin….. ”

Eiköhän tuo yksi valitusvirsi meille riittäisi.

 

KOKEMUKSIA MUUALTA

Mutta kukapa sen osaa parhaimmin kertoa kuin sellainen ihminen joka on ihan henkilökohtaisesti liitoksen kokenut.
Tässä erään Enolaisen henkilön kokemuksia:

” Olen listannut kuntaliitoksen jälkeen muistiini plussia ja miinuksia (tekstissä alempana). Kuten nyt jälkeenpäin huomaan, positiivisia asioita en ole juurikaan kirjannut. Luulen sen johtuvan siitä, että positiivisia asioita ei niin helposti huomioi eikä niitä uutisoida julkisuudessa. Osa listan huomioista eivät suoraan ole kuntaliitoksesta johtuvia ja kaikki ovat minun subjektiivinen tulkinta ”miinuksista” ja ”plussista”. Laitan listan joka tapauksessa muokkaamattomana, olen kerännyt sitä nyt v. 2009 alkaen.

Miinuksista mielestäni nousee esiin kolme pääteemaa: ensimmäisenä maaseutualueen erikoispiirteiden tunnistamisen heikkous liitosprosessin aikana ts. maaseutualueiden väkivaltainen sovittaminen Joensuun kantakaupunkiin luotuihin prosesseihin. Esimerkkinä: perhepäivähoito ei saa kuljettaa lapsia (maaseutualueilla se ei olisi merkittävä turvallisuusriski), vene- ja toripaikkamaksujen voimakas korotus (tarkoittaa maaseutualueella, että ihmiset pitävät veneitään venesatamien välittömässä läheisyydessä vuokrien välttämiseksi ja myyvät tuotteitaan kauppojen pihoissa mieluummin kuin torilla).  Esimerkit ovat pienistä asioista mutta toisaalta asioista, jotka koskettavat monien ihmisten arkea. Maaseutualueille on kyllä erillisiä kehitysohjelmia esim. maaseutuohjelma 2009-2013. Sen on valitettavasti alkanut näkyä minulle vasta nyt 2012 (kolme vuotta käynnistämisestä, eivätkö tällaiset erillisohjelmat suunnittele kaupungin palveluprosesseja. Maaseutuohjelman laadintaan ei lisäksi riittävällä tavalla sitoutettu alueen asukkaita ja yhteisöjä.

Toinen teema on palveluprosessien muutos ”puolimarkkinatalouden” tai ”kaikki maksaa” suuntaan. Kunnan palvelut ovat monilta osin muuttuneet enemmän suoraan veloitettaviksi eikä verovaroilla maksetuiksi. Se on vastaanotettu pääsääntöisesti negatiivisesti. Tämänkin asian suhteen ei muutoshallinnassa ei liitosprosessin aikana ole onnistuttu. Toinen esimerkki ”puolimarkkintaloudesta” voisi olla tilavuokrat: voittoa tuottavan tilakeskuksen (pitäen sisällään myös sisäiset vuokrat) ovat niin kalliita, että kolmannen sektorin tiloja käytetään kokoontumisiin ja entiset kunnan rakennukset ovat vajaakäytöllä vuokrien takia.

Kolmantena teemana on se, että kuntarakenteen ja kuntapalvelurakenteen muutoksen lisäksi myös muutoksia ja/tai keskittämistä on samalla tapahtunut Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymässä, yhdistyksissä ja seuratoiminnassa. Tätä ei myöskään viestitty kuntaliitossuunnittelussa ja prosessin aikana kuntalaisille.

Positiivisimmat huomiot liittyvät teknisen toimen asioihin ja teknisiin palveluihin. Tehdyt katurakentamiset Enon Kirkokylällä ovat olleet korkeatasoisempia kuin Enon kunnan aikana. Ulkoliikuntapaikkoja ja reittejä pidetään hyvin kunnossa, ja niitä on laajennettu.

Pari muuta huomiota kuntaliitoksen liittyen: ensimmäinen liitty jo edellä mainittuun paikallisuuden katoamiseen. Liitoksen myötä havaitsi, että monilla alueilla päätöksentekoa vietiin pois fyysisesti lähellä/tavoitettavissa olevilta viranhaltijoilta, kuten esim. vaikka nuorisosihteeriltä. Samoin havaitsi, että luottamukseen perustuvat käytännöt väistyivät monilta osin byrokratiaan ja lomakkeisiin. Entinen: ”tuossa lainaksi avaimet, palauta takaisin illalla kun lähdette” saattoi muuttua ”täytä tämä lomake ja asia käsitellään ensi maaliskuussa”.  Tai että yhden luukun sijasta on joutunut asioimaan kolmella luukulla hallintoalueiden siiloutumisen takia. Samoin paikallisuuden tuntemus kaupungin yhteisissä kontaktirajapinnoissa on poistunut. Ei ulkoistettu yhteyskeskus (puheluun vastataan esim. Turussa) pysty kertomaan kuka Enossa tänään antaa influenssarokotusta kun Anita on sairaana.

Toinen huomio liittyy tahattomaan asenteeseen, joka näkyy liitoksen jälkeen yrityksissä ”parantaa yhteistyötä” maaseutualueilla. Viranhaltijat ja luottamushenkilöt ”jalkautuvat liitosalueille” tai ”ovat tavoitettavissa to klo 17-18”. Nämä ”jalkautumiset” lähinnä huvittavat maaseutualueen asukkaita. ”Jalkautumista” ei tarvita, viranhaltijoiden ja luottamuselinten vastuut ja työnkuvat on suunniteltava siten, että riittävä dialogi on luonnollista eikä vaadi erikoistoimenpiteitä. Eikä ainakaan erillistä uutisointia. Sain juuri ehdotuksen yhteishankkeesta liittyen museotoimintaan Enon alueella. Hankesuunnitelmassa oli luonnosteltu palkattavan työntekijän matkakulut palavereihin välille Jns-Eno-Jns. Ei siis Eno-Jns-Eno. Että näin.

Elämään ja arkeen, asuinseudun viihtyvyyteen, tai perheeni harrastustoimintaan kuntaliitoksella on ollut vain vähän merkitystä, suuntaan tai toiseen. Joensuun kaupungin ja koulutustoimen poukkoilu Enon alueen kouluverkon suhteen on ehkä eniten häirinnyt arkea ja lastemme tulevaisuuden suunnittelua.

Korostan, että vaikka tuon edellä esiin lähinnä negatiivisia kokemuksia olen neutraali kuntaliitoksiin. Kuntarakenne tietynlaisena ei mielestäni ei ole kotiseudun ja alueellisen identiteetin mahdollistaja tai tuhoaja. Minun puolestani kuntapalveluiden tehokkuus on vaan hyvä asia kun tuloksia saavutetaan. Valitettavasti tällä hetkellä en pysty vahvistamaan, että kuntaliitos olisi merkittävästi tehostanut tai halventanut saamiani kuntapalveluita. Toisensuuntaisia esimerkkejä voin vahvistaa.”

– oikomishoito joensuuhun

– poliisin palvelutiski kiinni

– käsityökeskus kiinni

– kotirannan uima-allas tyhjäksi

– vapaa-aikatoimen päätökset joensuuhun

– tonttien vuokrat tasauskorotus

– venepaikkamaksu nousee

– hammaslääkärin virka holdissa

– kirjasto ei lauantaina auki

– enon lukio periaatepäätös lakkautuksesta

– päivähoito ei saa viedä muksuja kerhoon

– omaishoidon tuki poistui

– hautapaikkamaksut kaksinkertaistuu

– yhteisöt kiinteistöverolle

– ei enää ilmaiseksi kaupungin metsiin metsälle

– nuoriso/kulttuuri/museosiilot

– seurakuntatalo UHssa kiinni

– toripaikat maksullisiksi

– paikallislehti yksipäiväiseksi (ennen ilmestyi kaksi kertaa viikossa, Enon kunnan ilmoitukset olivat aina Pielisjokiseutu-lehdessä)

– epävarmuus Uimaharjun Pölösen salin, sis. mm. nuorisotilat ja elokuvateatterilaiteet kohtalosta?

– epävarmuus Enon jäähallin kohtalosta?

No tuo jäähallin kohtalo on ymmärtääkseni sinetöity nyt ja enkä kyllä tuolla Hammaslahdessakaan ole uutta liikuntahallia nähnyt mitä sinne liitoksen aikaan lupailtiin.

Tähän on vielä pakko lisätä sellainen kertomus miten es. hammashoito toimii nykyisin Enossa.

Henkilöllä X  nimittäin sattui huhtikuussa lohkeamaan hammas. 
No soitto hammashoitolaan ja hänelle tarjottiinkin aikaa kesäkuulle operaatioon, tosin hoidon saamiseksi pitäisi sitten matkustaa Tuupovaaraan.

Tiedoksi heille jotka eivät tunne tätä alueellista maantietoa niin Enosta Tuupovaaraan on hiukkasen pidempi matka kuin es. Outokummusta Joensuuhun.

Toinen kirjoitus koskien edesmennyttä korpilahtea.

On ollut mielenkiintoista seurata kuinka käy kuntakeskukselle,joka liitetään suurempaan keskuskuntaan. Korpilahti liitettiin Jyväskylään 1.1.2009. Kuntaliitoksesta on nyt vajaa kolme (3) vuotta. (Kuntajakoselvitys)

Mitä sen jälkeen on tapahtunut Korpilahden keskustassa eli kirkolla? Katsotaanpa kehityksen suuntaa. Ilmeisesti kuntaliitoksen seurannaisvaikutuksia ei etukäteen arvattu. Kuntajakoselvitys ei käsittele niin syvällisiä asioita.

  • Kunnanvirasto lopetti tietenkin toimintansa
  • Siitä seurasi hyvin pian lounasravintolan toiminnan lopettaminen, koska kunnanviraston väki oli käynyt siellä lounaalla. Kuntaliitoksen jälkeen he alkoivat pendelöidä Jyväskylän keskustaan 30 km:n päähän. Sinne menevät myös lounas- ja ostosrahat

Tässä vaiheessa oli Korpilahden kirkolla menetetty jo 30-40 työpaikkaa 30 km:n päähän.

  • Nyt kolmen vuoden päästä lopettaa toimintansaKorpilahden työllistämisyhdistys r.y. Se ei saa Jyväskylässä samanlaista tukea kuin Korpilahden aikaan. Samalla lopettavat toimintansa työllistämisyhdistyksen kirpputori,kahvila,ruokala,työpaja ja sen myymälä.
  • Tätä ennen oli jo päätetty,että Korpilahden lukio lakkautetaan. Opiskelijat ja opettajat siirtyvät Jyväskylän keskustan suurempiin lukioihin. Olisihan voinut olla,että itsenäisen Korpilahden lukionakin se olisi lakkautettu, mutta se on spekulaatiota.
  • Nyt sitten lopettaa Korpilahden ainoa kirjakauppa, koska mm. lukiolaisten kirjaostokset suuntautuvat Jyväskylän keskustaan. Myöskään Korpilahden kunta ei enää hanki tavaraa sieltä, kun kuntaa ei ole. Jyväskylän kaupunki ei sellaisesta pikkukirjakaupasta osta mitään.
  • Nordea-pankki lopettaa myös konttoritoimintonsa Korpilahdella lähiaikoina. Kylästä tuli näköalaton paikka kuntaliitoksen myötä.
  • Korpilahden isoin yritys on myös siirtänyt toimintaansa pois Korpilahdelta parempiin tiloihin Jyväskylässä. Edistiköhän kuntaliitos sitä muuttoa? Ei ainakaan estänyt. Työntekijät suuntaavat nyt työmatkansa eri suuntaan Korpilahdella.
  • 15.11.2011 lopetti Siwa. Korpilahden kolmas elintarvikekauppa. Jäljelle jää kaksi elintarvikekauppaa.

Mitä seuraavaksi?

  • Alkio-opiston tiloissa toimiva Humanistinen ammattikorkeakoulu ilmoittaa jo,että sen kampus on Jyväskylän kampus. Kauanko sitä pidetään 32 km:n  päässä Jyväskylän keskustasta? Tavoitehan on keskittää toimintoja ja sumputtaa ihmiset pienemmälle alalle Jyväskylän seudulla.
  • Apteekki? Terveyskeskuspalvelut? Terveyskeskuspalvelut on tunnetusti täysin katastrofaalisessa tilassa Jyväskylässä. Jyväskylän terveyskeskuksissa lääkärivaje on krooninen. Korpilahdella sellainen oli tuntematonta. Samoin hammaslääkäripalvelut olivat huippuhyvät Korpilahdella. Kohta ne ovat samalla tasolla kuin Jyväskylässä keskimäärin? Jono 8 kk.

Tällaisista seurannaisvaikutuksista ja ketjureaktiosta en ole havainnut minkäänlaista keskustelua kuntaliitosten yhteydessä.

Korpilahden kuntaa mm. kritisoitiin siitä,että se ei kaavoita Päijänteen rantaa tonteiksi. Nyt on kuntaliitoksesta kulunut kolme (3) vuotta eikä Jyväskylä ole saanut sekään aikaiseksi minkäänlaista tonttikauppaa Päijänteen rannoilla. Ei vika tainnut ollakaan vanhan Korpilahden kunnan johdossa.

No on sentään jotain positiivistakin tapahtunut. Korpilahden satamaa on uudistettu ja sinne on rakennettu yksityisellä rahalla uusi ravintola. Hyvä niin. Sivuongelmaksi ilmeisesti tulee se,että Korpilahden perinteinen kesätapahtuma, Palvipäivät, joutuu etsimään uuden pitopaikan? Ellei sitäkin jouduta lopettamaan.. ( Jk. Alun perin tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran 21.11.11.)

Onko tämä sitten se tie mitä Outokumpulaiset haluavat kulkea?

Valitettavasti tämä kirjoitelma jäi kovin tyngäksi, aivan liian paljon sellaisia kysymyksiä jäi täysin auki mihin olisin halunnut saada vastauksen.

Mutta muistakaa tämä että kun keskustelette asioista päättäjien tai vaikka sen kuntajakoselvittäjän kanssa niin kuulostelkaa vastauksia silläkin korvalla että perustuvatko puheet lupauksiin vai lakiin.
Jos jokin jää epäselväksi niin tarkentakaa niin kauan että varmuus tulee.

Koska loppupelissä kuitenkin näistä kahdesta on vain toinen sellainen asia joka on pidettävä.


repoman2

Tämän tekstin voit ladata pdf-tiedostana koneellesi täältä.

9 thoughts on “Kuntaliitoksesta

Add yours

  1. No nyt sitten valtuustossa selvitysmiestä kuultu.
    Pari seikkaa jäi päällimäisenä mieleen.

    – Kuulema käytettävä aika on liian lyhyt, 9 kk olisi sellainen että saataisiin asiat kunnolla selvitettyä, mutta niinkuin Repo sanoi ” Ei tarvitse olla priimaa, riittää kun on hyvä”. Ei kuulostanut minun korvaani kovin kauniilta…

    – yli tuhat kaksisataa työpaikkaa tulee mahdollisen liitoksen yhteydessä häviämään. Eli 15 % kuntatyöpaikosta. Mitäs sanotte tälläisestä?

  2. Olen ollut alusta asti sitä mieltä että liittymisestä suursyömäri Joensuuhun on varma tuhontie pienemmille kunnille ja nuo edellä esitetyt asiat vain vahvistavat sen että jos haluaa edes pienempiä palveluita on mentävä Joensuuhun kerjäämään köyhäinapua ,tulee mieleen entisajan torppariaika…..paluu menneisyyteenkö on edessä……

  3. Noh, tuohonkin asiaan on monia perusteltuja näkökulmia. ”Perehtyä artikkeliin huolella” – ikäänkuin siinä olisi suuri wiisaus. Kysymys on oikeasti mielipiteistä. Lähidemokratia ? Kuulostaa kauniilta. Ei meillä ole ”kauko demokratiaakaan”, kun EU-sanelee suurimman osan eduskunnan lainsäädännöstä ja koko EU-on pohjimmiltaan virkamies koneisto eikä siellä ole mielestäni demokratiaa, vaikka EU-parlamentti röyhistelee rintaansa.
    Kuvitteleeko joku elävänsä ikuisesti ? Ja kuntien tehtävät ja rakenne olisi Jumalan Sanaa tästä ikuisuuteen.Ja yksityinen sektori voisi elättää/pyörittää jatkossakin kaikki kunnanjohtajat, sihteerit, teknillisen- ja sosiaalitoimen etc. työntekijät. Ja valtuutetut päättävät aina vain niukentuvista resursseista ! Siinä on se ”lähidemokratia” ! Tyhjää A4-paperin kierrätystä ja nahinaa naapurikuntien kanssa. Kunnille on jo nyt annettu liikaa tehtäviä, koska monet kunnat joutuvat rikkomaan LAKIA. Lue huolella ! Vaikkapa omaishoito pitäisi olla kriteereiltään sama asutko Espoossa vai Tuupovaarassa. Eli siirtää koko homma KELAN hoidettavaksi. Toimeentulotuki myös, kun eihän se ole nykyisellään kuin yksinkertainen ensimmäisen koululuokan matematiikan tehtävä. Palokunnat ja koko terveydenhoito jne. valtion hoidettavaksi ja maksettavaksi. Onhan se nyt hullua, että esimerkiksi sairas vanhus ei nyky suomessa voi muuttaa haluamaansa kuntaan minne lapsensa ovat muuttaneet ! Oman maan sisällä. LUE HUOLELLA JA HARTAASTI – ERITYISESTI, JOS OLET TYHMÄ.
    Siinä on ”lähidemokratian” oikea rivo kuva ! Keskustelukerhoja, virkamieselättejä tulostimien vieressä…
    Rohkeita tulevaisuuteen ( siis vain 20-30 v.) katsovia uudistuksia. Minä ja ko. ARTIKKELIN KIRJOITTAJA ollaan jo silloin mullan alla ! LUE HUOLELLA JA MIETI !

  4. Valitettavasti tuo purkauksesi avautuu yhtä hyvin kuin tämä Himasen teksti.
    ”Toiseksi tulevaisuusselonteon prosesseissa nostetaan esiin lyhyttä tähtäintä pidemmällä aikavälillä merkittäviä kehityksiä. Näin saadaan avattua näkymä laajemmassa kuvassa olennaisiin kysymyksiin. Tämä on myös käsillä olevan teoksen lähestymistapa. Aikaperspektiivinä on, mitkä ovat merkittävät kehitykset, kun katsotaan tulevaisuuden perspektiivillä aina vuoteen 2030 – kuitenkin koko ajan niin että jalat ovat jatkuvasti myös maassa todellisissa nyt empiirisesti ja tapahtuvissa kehityskuluissa ja niin että käsien tulee tarttua suositettuihin toimiin välittömästi. Tämä ei ole siis siinä mielessä vain tulevaisuuspohdinta vaan se ikään kuin antaa isomman kehyksen nostaa normaalia päivittäistä toimintaa suurempaan kuvaan nousevia syvemmälle perustaan saakka meneviä kysymyksiä.”

  5. Puhut asiaa!
    Päätöksenteon siirtyminen kauemmaksi ei koskaan paranna asiaa.
    se vain helpottaa huonojen päätösten tekemistä!
    t. Juki

  6. Huomasimpa tuossa että kuluvan kuun alussa oli hiljaisesti uutisoitu esimerkiksi tälläinen juttu kuin että Uimaharjun tk-pistetään keskäsi kiinni.
    On varmasti todella mukavaa kulkea 50+ km matkan päästäkseen terveyskeskukseen.
    Kuinkahan sairaankuljetus on järjestetty tuolla alueella. Joskus se 10 lisäminuuttia voi olla se ero elämällä ja kuolemalla….
    Kiitos Joensuu. . .

  7. Asiaa on tutkittu ja hyvä niin että joku suomentaa hieroglyfit niille jotka eivät osaa tai ehdi itse sitä tehdä. Kiitos siitä.

    Ihmetyttää vielä se, että miksi itäänpäin ollaan väkisin menossa? Miksi ei länteen? Jos Tuusniemikin kohta liittyy Kuopioon, niin mentäiskö me samalla?

    Näin taitaa kummiskin käydä ennemmin tai myöhemmin, eikös itä-suomen poliisien päämaja ole jo Kuopiossa, samoin kuin yliopistonkin. Sitten kun Joensuu pakkoliitetään Kuopioon, tosin päästään jo tähän samaan lopputulokseen.

Vastaa

Up ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: