Tulipa tässä mieleeni

Paljon on puhetta ollut tästä eu-kriisistä.
Joidenkin mukaan pahin on ohitettu, joidenkin mukaan se on vasta tulossa.
Nousua ja laskua, lisää velkaa, pidempiä maksuaikoja, jne jne.

Vaan yhtä asiaa en ole huomannut hirveästi käsiteltävän.

Nimittäin ( nuoriso )työttömyyttä ja sitä että minkälaiset kulut siitä on odotettavissa tulevaisuudessa ja vaikuttaako se siihen kuinka kriisimaat pystyvät hoitamaan velvoitteensa?

Törmäsin nimittäin tällaiseen artikkeliin koskien asiaa.

Kreikassa nuorisotyöttömyys on nyt 64.2% (Espanja >55%, Italia ja Portugali >38%, Suomessa 25%). Kreikassa kaksi kolmesta 15-24 vuotiaasta on työttömänä. Euroopanlaajuinen menetetty sukupolvi. En usko että kukaan edes osaa laskea minkälainen hintalappu tälle tragedialle tulee. Sitä maksetaan vuosikymmeniä.

Monet eivät pääse koskaan töihin ja vaihoehdoiksi jää jättää heidät lopullisesti heitteille kuin kulkukoirat tai maksaa heille erilaisia tukia seuraavat 60 vuotta. Suomessa lasketaan, että työelämän ulkopuolelle jäävä maksaa yhteiskunnalle 700.000€ (2009).

Jos laskee äärihintalapun ja olettaa että kaikki nykyiset työttömät nuoret jäävät työelämän ulkopuolelle hinnaksi muodostuisi 3.990.000.000.000€. Siis 4 miljoonaa miljoonaa €, neljätuhatta miljardia, neljä biljoonaa, neljä teraeuroa. Nuorten työttömien määrän ollessa 5.7 miljoonaa, heitä on siis enemmän kuin meitä suomalaisia.

No, kun en ole itse lukuja laskenut niin niiden oikeellisuuteen en ota suuremmin kantaa, mutta tuo kuitenkin pisti ajattelemaan että mitenkähän nuo ns. kriisimaat ovat ajatelleet asiansa hoitaa.

Aikani surffailtuani tiedon valtaväylällä en vain mitään järkevää aiheesta löytänyt, tai sitten en vain osannut etsiä. Jos sinä arvon lukija satut asiasta enemmän tietämään niin laita ihmeessä viestiä ja oikaise väärinkäsitykseni.

Eli hiljaista oli tällä saralla.

Nyt voisi sitten katkeransuolaisesta todeta että ”onneksi” tässä on tätä lamaa käyty tässä maassa läpi niin voi hieman yrittää peilata sitä kautta että mitä se voipi vaikuttaa.

ths
Klikkaa kuva isommaksi

Taloudellinen huoltosuhde ei näytä palaavan samalle tasolle mitä se oli ennen lamaa.
Onko syytä olettaa että olisi olemassa joku syy miksi ei näin tapahtuisi näissä kriisimaissa?
Kuinka pelkästään tämä vaikuttaa ”riskilainojen” takaisinmaksuun, kun vaikuttaa siltä että maksusuunnitelmat ovat tehty puhtaan nousun pohjalle.

Kuinka on varauduttu siihen että ennen talouskriisiä olleilla luvuilla ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa miten tulevaisuudessa saadaan nousua aikaiseksi, vai saadaanko sitä. Onko ylipäänsä mahdollista ennustaa mitä tapahtuu es. Kreikan tai muiden kriisimaiden taloudelliselle huoltosuhteelle?

Miten näissä tulevaisuusmalleissa on huomioitu että kuinka työttömyys ja siitä johtuvat suorat sekä välilliset kustannukset tulee vaikuttamaan kyseisten maiden tulevaisuuteen.
Sitä en osaa sanoa että minkälaiset erot kotimaamme ja es. näiden kriisimaiden työttömyysturvassa on, niin kuitenkin pitää muistaa että kun nuoret jäävät työttömiksi niin silloin ns. lieveilmiöt ottavat helposti vallan. Rikollisuus, huumeet, jne jne astuvat mukaan kuvioihin ja se ei ole ilmaista olipa maa mikä tahansa. Onhan se nähty jo täällä kotimaassakin.

Kuinka paljon tällaiset seikat voivat vaikuttaa kyseisten maiden kykyyn / haluun huolehtia velvoitteista ulkomaille jos sisäisesti asiat ovat sekaisin kuin se seinäkello?

Klikkaa kuva isommaksi
Klikkaa kuva isommaks

Tuosta oikeanpuolisesta taulukosta voi katsoa kuinka lama vaikutti työttömyyteen ja kuinka siitä selvittiin.
Ei tosin vieläkään olla lähelläkään vuoden -90 lukuja ja tällä menolla tuskinpa vaan niihin koskaan päästäänkään. Muistelen vaan että silloin kansalle puhuttiin että kovalla työllä ja talouskurilla vajaassa kymmenessä vuodessa ollaan takaisin nousun tiellä ja asiat ovat taas hyvin.
Toisaalta luvattiinhan silloin sekin että EU:ssa me olemme nettosaajia, vaan kuinkas kävikään?

Kannattaa myös muistaa että samat ongelmat huoltosuhteen kanssa mitkä nyt ovat kotimaassa kovakin puheenaihe löytyvät näistä kriisimaistakin.
Tosin muutaman vuoden viiveellä, tilastokeskuksen sivujen taulukko työvoiman tarjontavajeesta, eli kun poistuva ikäluokka ( 55-64 vuotiaat ) on suurempi kuin tuleva ( 15 – 24 vuotiaat )

Saksa 1993 Espanja 2008
Italia 2000 Ranska 2009
Ruotsi 2000 Puola 2011
Tanska 2000 Slovakia 2012
Suomi 2003 Viro 2012
Tšekki 2005 Itävalta 2012
Alankomaat 2005 Latvia 2013
Unkari 2007 Liettua 2015
Kreikka 2007 Kypros 2016
Portugali 2007 Britannia 2016
Malta 2008 Luxemburg 2016
Slovenia 2008 Irlanti 2029
Belgia 2008

Mielenkiinnolla vaan mietin sitä että mistäs ne työntekijät otetaan?
Ei niitä taida kuitenkaan kovinkaan kauaa olla tulossa tuolta alueelta. Tietysti myönnettävä on että tarjonta on suurempi kuin meidän tarve, mutta vielä se päivä tulee eteen että ammattitaitoista väkeä ei enää niin vain saadakkaan tänne kylmään synkkään pohjoiseen.
Tähän kun peilaa tätä ammatillisen koulutuksen supistamista ja nuorisotakuuta niin ei oikeasti tulevaisuus näytä mitenkään hyvältä.

Samalla voi hieman miettiä tätä humaania puolta eli mitäpä se tulee tapahtumaan esimerkiksi kahdenkymmen vuoden aikajanalla, kun nyt ne jotka joutuvat kärsimään kriisi/lama lapsuuden pääsevät itse vanhemmiksi.
Odottaako siellä sama kiertokulku mitä on Suomessa tapahtunut?

Miltä näyttää vaikkapa Kreikka vuonna 2040, tai miltä Suomi näyttää silloin?

Kaivakaa hyvät lukijat tästä joku perustavanlaatuinen faktoihin perustuva virhe.
Eihän nämä asiat saa näin mennä, vai annetaanko niiden mennä?

Tästä aiheesta voisi varmaan kirjoittaa kirjan, toivottavasti joku sen tekeekin. Olisi nimittäin äärimmäisen mielenkiintoista nähdä miten paljon tuollainen työttömyyspiikki vaikuttaa kansatalouteen ja miten pitkät sellaisen vaikutukset ovat?

Vastaa

Up ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: